Pörssin harhakäsityksiä osa 10: Löydämme anomalioita

Olen hävinnyt liian paljon rahaa kun olen uskonut kaikenlaisiin anomalioihin. Olen oppiva elän, vaikka kovapäinen. En täytä ”positiivisen lukijan” kriteeriä lukiessani tutkielmia tai laskelmia joistakin anomalioista. En usko niitä jos en itse pysty pääsemään samoihin tuloksiin. On liian suuri halu väärentää tahattomasti tuloksia, ihminenhän haluaa löytää positiivisen tuloksen. Mikäli jollakin systeemillä on 5 % ennustevoima, niin se on rahanpainamiskone. Sehän tuottaa hienosti, kuten voidaan helposti laskea. Grand Casinon ruletin palautusprosentti on noin 97 % ja tällä 3 % tuotolla sitä kannattaa pyörittää. Pääsemme samaan asemaan kuin RAY jos pystymme kulujen jälkeen saamaan tuon muutaman prosentin satunnaisuudesta eroavan tuoton. Mikäli vielä tunnemme oman tuottojakaumamme, niin voimme rakentaa itsellemme optimaallisen panostenmäärän ja pääsemme prosentuaalisesti hurjiin tuottoihin.

Kuten yllä olevasta tekstistä voimme nähdä halu löytää satunnaisesta poikkeavia anomalioita on suuri. Motivaatiota anomalioihin voidaan etsiä useasta suunnasta. Onko anomalioiden löytäminen sitä, että sillä pyritään saavuttamaan jotain (vaurautta) vai onko sen löytäminen seurausta analyyttisesta etsimisestä. Ovatko nämä anomalioiden löytämiset henkilökohtaisia (oma tyydytys) vai yhteisöllisiä (Yliopistot, tiedemaailma, …). Voimme myös motivaatiota lähteä miettimään ihan ajatusvirheiden kautta, minkälaisia ajatusvirheitä on etsiessämme anomalioita.

Anomaliat ovat arvokkaita löytäjän maineelle (E. Fama) ja vauraudelle (Vanguard), että niitä kannattaa etsiä ja löytää vaikka olemattomista paikoista. Akateeminen maailma ei ole tästä vapaa, ihmisiähän sielläkin on. Pörssi on vielä vaikea, koska kurssiaineistoa ei ole koskaan tarpeeksi.

Piirsin S&P 500 indeksiin ZIG-ZAG (http://www.forexrealm.com/technical-analysis/technical-indicators/zig-zag.html) indikaattorin 20 % arvolla ja huomaamme, että 30 vuoden jaksolla tarvitaan vain muutamia muutoksia. Jos anomaliasi antaa vain muutamia kauppoja ja vain yhteen suuntaan, niin sen tehokkuus voi olla aivan hyvin onnesta kiinni. Muutaman onnenkantamoisen saa helposti, jos on onnea. Kauppojen määrähän ei ratkaise vaan suunnan muutokset. Jos kurssit nousevat tasaisesti 10%/vuosi ja teet vuodessa 1000 kauppaa long-suuntaan, niin et välttämättä ole sen parempi treidari kuin kaveri joka tekee vain yhden kaupan. Toinen ongelma on se, koska pörssillä on pitkään taipumusta palautua laskuista ja jatkaa entiseen suuntaan. Siksi kurssit pitäisi detrendata ja katsoa löytääkö indikaattori jotakin yli tavanomaisen ’trendin’. Muuten ennustamme laskua tai nousua emme pörssin liikettä. Esimerkiksi tässä edellisessä laskussa Internetin keskustelupalstoilla oli paljon guruja jotka veikkasivat koko ajan laskua. Suunnan muuttuessa he hävisivät rahansa, koska menetelmillä vaikka Fibonazzeilla ei taida olla oikeaa ennustevoimaa. Meidän sijoittajien tai keinottelijoiden käyttäytymistä ohjaa vähintään kolme eri voimaa jotka ovat 1. biologinen, 2. opittu ja 3. kognitiivinen. Näistä ei pääse kukaan irti, ei edes tilastollisella päättelyllä, eikä behavioraalisella taloustieteellä. Niillä teemme vain uudet harhat johonkin muualle. Tilastot tai kurssit kun oikein optimoimme löytävät anomalioita vaikka mistä. Kaikesta huolimatta kurssit eivät käyttäydy satunnaisesti eivätkä täysin ennustamattomasti, mutta niiden ennustamatota liikettä ei kannata väheksyä. Tämäkin teksti saattaa olla harhaa täynnä ja luultavasti onkin -:)

 

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat