Pörssin harhakäsityksiä osa 7: Markkinat ovat tehokkaat
Tehokkaat markkinat tarkoittavat lievimmässä muodossa sitä, että julkisella tiedolla varustettu sijoittaja ei voi voittaa markkinoita muuten kuin riskiään kasvattamalla. Hommassa on paljon humpuukia puolin ja toisin. Yliopistoihmiset hurahtivat tähän asiaan 40 vuotta sitten ja he leimasivat kaiken muun suunnilleen humpuukiksi. Nyt he eivät enää usko täysin tehokkaisiin markkinoihin vaikka vahvana usko markkinoiden tehokkuuteen on kuitenkin olemassa. Mutta asiassa on looginen ristiriita. Jos kerran ahneet sijoittajat pitävät huolen siitä ettei ylituottoihin pääse, niin miksi he pitävät sitten tästä huolen kun he eivät kerran pääse ylituottoihin.
Maailmassa on paljon treidareita, jotka päivittäin omalla toiminnallaan osoittavat tehokkuusväitteen vääräksi. Karrikoitu esimerkki tehokkuusajattelun pyhimmiltä ajoilta on tilastotieteilijä Berkeleyn Yliopiston taloustieteen (ex-)professori (+paljon muuta) Victor Niederhoffer, joka vuonna 1997 kirjoitti kirjassaan The Education of a Speculator, että hän on treidannut noin kaksi miljoonaa futuurisopimusta. Jos tulos, minkä hän saavutti, johtuisi sattumasta, niin sen todennäköisyys olisi 700 keskihajontaa. Todennäköisyys tämän voiton saamiseen sattumalta on sama kuin jos tarkastat lottokuponkia R-kioskilla ja huomaat kupongissasi olevan 10 000 000 voiton ja samalla hetkellä kun havaitset voiton, niin meteoriitti putoaa päähäsi. Asiaa ei muuksi muuta, että Niederhoffer on tehnyt tämän jälkeen pari konkurssia, ne eivät ole johtuneet markkinan tehokkuudesta tai tehottomuudesta vaan täydellisestä riskinhallinnan puutteesta. Toinen esimerkki on kasvuosakkeiden valinnan kuuluisa guru, Martin Zweig, joka julkaisi vuosia julkista listaa osakevalinnoista jotka hänen mielestään menestyvät hyvin. Hän tuli sittemmin kuuluisaksi ostettuaan 70 miljoonan asunnon itselleen.
Hedge–sijoittajat etsivät näitä väärinhinnoitteluja hyvällä korvauksella. Kulut joilla he tätä tekevät on useita prosentteja pääomasta ja siitä huolimatta heihin luottavat ovat päässeet keskimäärin varsin hyvään tulokseen. Markkinoilla on oltava anomalioita, jotka ovat sattumaa pysyvämpiä, muuten tämä ei olisi mahdollista. Nämä ihmiset, jotka myyvät näitä rahastoja ovat jopa maailman mittakaavassa hyvin toimeentulevia ihmisiä.
http://www.hedgeindex.com/hedgeindex/en/default.aspx?cy=USD
Vaikka rahaston hoitajat saavat huippukorvauksen niin kuvasta näemme, että sijoittajallekin jää vielä varsin paljon ja pienellä tuoton vaihtelulla. Ehkäpä markkinat eivät ole tehokkaat vaikka eräs Aalto Yliopiston professori sanoi, että Suomessa ei pääse kauppatieteen maisteriksi jos ei usko tehokkaisiin markkinoihin. Tehokkaat markkinat on ideologina sairaaloisen egoistinen ajatusrakennelma. Meidän sijoitusporukka ei tee jenginä ajatusvirheitä. On siinä luottamusta ekonomeihin!
noh en usko että markinnat
noh en usko että markinnat olisi tehokas.. mun mielestä on parempi osta kultaa tai asuntoa
Humpuukiahan se, joskin riippuu osin määritelmästä
Markkinat on hyvin kaukana tehokkaista, jos minulta kysytään. Toisaalta määritelmästä riippuu kuinka kaukana todellisesta tehokkuudesta oikeastaan jäädään. Tehokkuus näytetään määritettävän yleisesti kahdella eri tavalla:
Joskus määritelmässä käytetään molempia, joskus vain toista. Itse käytit tekstissäsi vain jälkimmäistä. Mielestäni nuo eivät kuitenkaan ole millään tapaa sama asia. Ensimmäisestä kyllä seuraa jälkimmäinen, mutta jälkimmäisestä ei seuraa ensimmäistä. Itse kutsuisin jälkimmäistä vain inhimilliseksi tehokkuudeksi ja ensimmäistä täydelliseksi tehokkuudeksi. Käytännön markkinat eivät kuitenkaan yllä edes tuohon inhimilliseen tehokkuuteen, mihin yksi keskeinen syy on juuri tuo mainitsemasi looginen ristiriita.
Kirjoittelin vuosi sitten oikeastaan aika pitkät raapustukset koko tehokkaiden markkinoiden myytistä:
Myytti tehokkaista markkinoista
Tehokkaat markkinat
Tämä ei tarkoita että osakkeet eivät olisi väärin hinnoiteltuja, ne ovat toisinaan sitä aivan varmasti. Esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa ne olivat sitä ainakin teknologiaosakkeiden osalta. Vaikka markkinat olivat väärin hinnoitelleet osakkeet, niin tästä kuplasta oli vaikea hyötyä. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesia ei myöskään tuhoa se, että kurssit heiluvat huomattavasti enemmän kuin osakkeista saatavat kassavirrat. Tehokkaat markkinat tarkoittavat juuri, että tuotto ja riski kulkevat käsikädessä. Eli markkinoilla ei ole arbitraasimahdollisuuksia, koska jos jostakin saisi korkeamman tuoton pienemmällä riskillä, niin sijoittajat ostaisivat tätä pienemmän riskin assettia niin kauan, että sen riski/tuotto olisi sama kuin markkinoilla.
Tehokkaista markkinoista on yleensä kolme muotoa eli heikko, keskivahva ja vahvamuoto. Voisin kirjoittaa toisen markkinoiden väärinkäsityksen, että markkinat eivät ole tehokkaat. Ne ovat varsin tehokkaat ja siksi markkinatuotto on vaikea voittaa riskiä lisäämättä. Tämän riskin mittaaminen on vaikeaa ja vie pitkän aikaa, koska tavallinen suhdannekiertokin vie paljon aikaa. Ei sitä montaa kertaa ole tarvinnut viimeisen 70 vuoden aikana vaihtaa longista-shortiin ja takaisin, jotta olisi päässyt todella hyviin tuloksiin. Jopa niin harvat kerrat riittävät, että ne olisi voinut hyvinkin saada onnella.