Q4 / 2021
Perjantaina 14.1. tulee ensimmäinen minua edes hiukan kiinnostava tulos JPMorgan Chaselta. Aika monta isoa firmaa USA:sta ja muualta maailmasta (esim. Ericsson) ilmoittaa tuloksistaan ennen suomalaisia Elisaa, L&T:tä ja UPM:ä 27.1. Olen tässä seurannut vain itseäni kiinnostavia yrityksiä, mutta tuskin kovin montaa suurta länsimaista tai kotimaista puulaakia on huomioni ohittanut.
Tuloskaudesta sanoisin, että ”vauhtia ja vaarallisia tilanteita” liittyy varmasti markkinaREAKTIOIHIN, mutta tuskin niinkään itse tuloksiin.
Komponenttipula on sopivan konkreettinen asia, josta pulistaan. Henkilöstöpula ja siten palkkojen nousu on yhtä kvartaalia paljon hitaampi, mutta merkittävämpi asia, joka tulosjulkistuksissa ja kommenteissa jäänee liian vähälle huomiolle.
Komponenttipula on positiivinen onglema joka aiheutuu siitä että tuotteille on kysyntää. Komponenttipula on merkki siitä että tuotteista on pulaa ja sen seurauksena komponentteja tuottavat voivat hinnoitella tuotteensa paremmin. Ja kun komponenteista on pulaa niin lopputuotteitakaan ei saada aikaan kysyntää vastaavasti. Ja niinpä lopputuotteita valmistavat pääsevät nekin hinnoittelemaan tuotteitaan paremmille hinnoille.
Komponenttipulasta on hyvä pulista, se on hyvä tekosyy nostaa tuotteiden hintoja tai valitella aikojen pahuutta muuten vaan.
Mutta tosiasiassa komponenttipula on herran lahja ja siunaus yrityksille, voitoille ja liiketoiminnalle ja loppujen lopuksi viimein myös osakesijoittajalle.
Arvioisin, että tulevan osarikauden aikana tulen n. 400 kertaa lukemaan sanan ”komponenttipula” (keskimäärin 4 arviota 100 firmasta). Tämän monotonisen toiston asemesta analyytikot voisivat toki miettiä esim. sitä, kannattaisiko lopputuotteen valmistajan pitää omissa käsissään vähän muutakin kuin vain lopputuotteen hinnoittelun 🙂
Kun liikaa nojaa muihin, riippuvuutta siitä seuraa.