Riippuu mahdollisesta kriisistä onko Nato jäsenyys etu vai haitta
Asiantuntijaryhmän arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista teki hyviä perustavanlaatuisia havaintoja:
Pietari ja Murmansk ovat venäläisille tärkeitä puolustuskohteita
Venäjän keskeisiin uhkakuviin maan luoteisosissa kuuluvat Pietarin eli ”pohjoiseen pääkaupungin” puolustaminen sekä maan pyrkimys suojella kaikin keinoin ydinpelotettaan ja pohjoista laivastoaan Murmanskin rannikolla, mukaan lukien Arkangelin telakat ja Plesetskin ohjuskeskus. Näistä ydinasepelotteen puolustaminen nähdään ennen kaikkea ulkoista uhkaa vastaan tapahtuvaksi valmistautumiseksi.
Suomen ei kannata liittyä Natoon ilman Ruotsia
Jos Suomi liittyisi Natoon ilman Ruotsia olisi Suomen strateginen
asema olisi suojaton. Se toimisi yksin Naton strategisena etuvartioasemana ja ainoa maayhteys sen ja liittokunnan välillä kulkisi kaukana pohjoisessa sijaitsevan asumattoman ja vaikeakulkuisen Norjan raja-alueen kautta. Nato ei kykenisi Suomea auttamaan kuin ainoastaan ilmatuen muodossa.
Ruotsin liittyminen olisi Natolle helpotus
Jos Ruotsi liittyisi Natoon ilman Suomea, olisi tilanne Naton kannalta hyvä. Baltia olisi paremmin puolustettavissa. Mutta Suomi jäisi raja-alueeksi, ei kenenkään maaksi, joka joutuisi kriisitilanteessa vähintäänkin vahvan painostuksen kohteeksi.
Venäjä on tyytymätön itseensä
Viimeisten 15 vuoden aikana Venäjästä on tullut tyytymätön valta, joka on asettanut kyseenalaiseksi kylmän sodan jälkeiset järjestelyt Euroopassa ja vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjan ja Pariisin vuoden 1990 peruskirjan normit ja periaatteet. Venäjä katsoo joutuneensa altavastaajan asemaan Euroopassa. Venäjän eliitti jakaa laajalti käsityksen, ettei Venäjä ole yksi maa Euroopan maiden joukossa vaan ansaitsee suuremman merkityksen ja hegemonian.
Venäjä on palauttanut yhdinaseet sotanäyttämölle.
Ydinaseiden heristäminen poliittisten ja strategisten päämäärien edistämiseksi tai jopa niiden käyttämisen uhkaaminen oli täydellinen shokki maailmalle, jossa ydinaseiden leviämisen estäminen oli korvannut ydinaseriisunnan. Venäjä on järjestelmällisesti uudistanut strategista ydinasearsenaaliaan, kuten myös Yhdysvallat. Sama pätee myös Britannian ja Ranskan ydinasepelotteisiin.
Natoon liittyminen olisi perustavalaatuinen muutos
Natoon liittyminen olisi selvityksen mukaan perustavanlaatuinen suunnanmuutos, joka on nähtävä pitkäaikaisena sitoumuksena. Suomen kaltaisen pienen maan on syytä olla huolellinen harkitessaan suurstrategiaansa liittyviä valintoja.
Selvityksen on tehnyt työryhmä: Mats Bergquist, François Heisbourg, René Nyberg ja Teija Tiilikainen
Selvitys jättää ruotimatta Ruotsin ja Suomen nykyisen aseman (rauhankumppanuus Nato kanssa) jatkumisen edut suhteessa Nato jäsenyyden etuihin. Onko etuja olemassa ja mitä ne ovat ja mitä tapahtuisi silloin mahdollisissa kriisitilanteissa? Näihinkin kysymyksiin pitää vastata ennen kuin voi varmistaa oikean Nato päätöksen.
Sekä puolueettomat että liittoutuneet maat ovat pärjänneet tai kärsineet kriiseissä. Riippuu tilanteesta kumpi on oikea strategia.
Suomi ja Ruotsi
Aion kai raportin joskus lukea. Aiempien kommenttien perusteella tämä on erikoisin kohta: ”Se (Suomi) toimisi yksin Naton strategisena etuvartioasemana ja ainoa maayhteys sen ja liittokunnan välillä kulkisi kaukana pohjoisessa sijaitsevan asumattoman ja vaikeakulkuisen Norjan raja-alueen kautta.”
Suomi on kai suurimman osan historiastaan ollut käytännössä saari. Ei Haaparannan kautta muuta ole kulkenut kuin ns. pakolaisia. Ulkomaankauppa nojaa merikuljetuksiin ja niihin ( ja ilmakuljetuksiin)nojaisi Natokin. Ei Ruotsista Suomeen mitään maitse kuljeteta.
Ko. käsitys on peräisin saks. strategiasta aina Clausewitzistä alkaen. Ei ko. herrakaan käsittänyt, miten Iberian niemimaa, Ranska, britit ja jopa Hollanti loivat valtaisan siirtomaaimperiumin kovin pienillä meritse kuljetetuilla voimilla. Clausewitz keskittyi Napoleonin hyökkäykseen Venäjälle. Voimat olivat ennennäkemättömät, mutta tulokset huonot.
Tein synnin, parantelin alkuperäistä viestiä monelta kohdin
Parantelin tuon työryhmän raporttia tältä osin hieman, täytyy tunnustaa: Mutta siihen jäi toki alkuperäistä sanomaa niin paljon että kritiikkisi on varmasti edelleen oikeutettu. Toimittajakaan ei voi koko viestiä korjata kun alkuoperäinen teksti oli näiltä osin ihan hakoteillä. Kirjoittamaani lyhennelmään oli minun aloitteestani lisätty maininta siitä, että ilmatuki toimii kyllä vaikka Suomi olisi Natossa ja Ruotsi ei olisi. Alkuperäinen raportti oli vielä pahemmin hakoteillä ja tämä oli eräs parannuksista jonka tein. Olen samaa mieltä kanssasi – kunnon ilmatuki on tänä päivänä aika lailla käänteentekevä.
Tein raportin viestiin pari muutakin oma-aloitteista korjausta. jotka täytyy tässä tunnustaa – kun kerran tarkka haukansilmäsi muuten kohta huomaa nuo jutut kun luet sen alkuperäisen raportin:
Toimittaja ei saa tehdä muutoksia alkuperäiseen viestiin ellei kirjoita omalla nimellään ja siten että muutokset näkyvät. Mutta tällä kertaa tein synnin. Ja tässä yllä on synnintunnustus. Olisit Juha kuitenkin kohta huomannut.
Mutta oli siinä alkuperäisessä tekstissä paljon hyvääkin. Hienoa analyysiä ja tarkkasilmäistä historiannäkemystä.
Evp. upseeri
olisi täydentänyt mukavasti tuota siviilijoukkoa, evp, jotta olisi ollut riippumattomampi. Mökkikiireitten takia raportin lukeminen siirtyy ja, kuten tiedät, olen vahvasti likinäköinen
Näkemykseni
Itseni on vaikea nähdä tilannetta, että Venäjä ilman kokemaansa isoa sotilaallista uhkaa hyökkäisi suoraan Suomen kimppuun. Georgian ja Ukrainan tai Vuoristo-Karabah on aivan eri asioita kuin Suomi. Taloudellisia ja mahdollisia kyberhaitantekoja voidaan tehdäkin, mutta niitä tehdään eritoten silloin, jos kuulutaan Natoon. Esimerkiksi suomalaisyrityksien venäjäsijoitukset voivat muuttua arvottomiksi eritoten valtionyhtiö Fortumin sellaiset. Mikäli tulisi oikeasti täysimittainen sota Naton ja Venäjän välillä, niin merkittävä osa (miljoonia) suomalaisia kuolisi siinä kahakassa riippumatta siitä mihin liittoutumaan kuuluttaisiin. Ja ei USA uskaltaisi täydellä voimallaan iskeä Suomeen pyrkiviä venäläisiä joukkoja vastaan ydiniskun pelossa. Ei USA ole valmis tappamaan miljoonia omia sotilaitaan puolustaakseen Suomea, riippumatta mitä mihinkäkin paperiin on kirjoitettu. Ja ei Naton viidennes artikla olisi maailmassa ensimmäinen pykälä mitä ei noudatettaisi. Jo nyt meillä on risteilyohjuksia lentokoneissa, joilla voidaan ampua reilusti Pietariin. Sotilaat on koulutettu vainoharhaisiksi ja eritoten venäläiset sotilaat. Miksi muuten hommaamme aseita, joilla on tarkoitus iskeä syvälle Venäjän alueelle?
Aiemmin Venäjän ilmapuolustus keskittyi suoraan uhkaan pohjoisnavan ylitse. Nyt sitä ilmapuolustusta on siirretty enemmän Eurooppaan päin, koska maarajan johdosta suorat maajoukot voivat pyrkiä iskemään suoraan Venäjän sydänmaille ja ydinpelotetta vastaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys pakottaisi Venäjän varustautumaan huomattavasti juuri Euroopasta tulevaa suoraa hyökkäystä vastaan. En usko, että oikeasti Suomi edes pääsisi Naton jäseneksi, koska se aiheuttaisi niin suuren jännitteen kasvun. Valko-Venäjä ja Ukraina ovat hyviä puskureita estämään Venäjälle suurimittaista iskua. Ei niitä alueita Venäjä halua päästää vihollismaiden hallintaan.Valko-Venäjältä ja miksei Latviastakin voidaan uhata melko suoraan Moskovaa ja Suomesta suoraan Pietaria. Ei tuota tilannetta hevin anneta tapahtua. Ainakin tämä Euroopan rajaseutu on kyllästettävä nykyaikaisilla ydinaseilla, ajattelee veli venäläinen kenraali.
Tässä on merkittävä ero Naton ja Venäjän välillä. Nato pelkää uskottavuuden menettämistä, mikäli se varusta tätä lähialuetta tarpeeksi. Venäjä taas pelkää konkreettisesti oman turvallisuutensa puolesta. Uskottavuudella ja turvallisuudella on iso ero.