Riippuu mahdollisesta kriisistä onko Nato jäsenyys etu vai haitta

Asiantuntijaryhmän arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista teki hyviä perustavanlaatuisia havaintoja:

Pietari ja Murmansk ovat venäläisille tärkeitä puolustuskohteita

Venäjän  keskeisiin  uhkakuviin  maan  luoteisosissa  kuuluvat Pietarin eli ”pohjoiseen pääkaupungin” puolustaminen sekä maan  pyrkimys  suojella  kaikin  keinoin ydinpelotettaan  ja  pohjoista  laivastoaan  Murmanskin  rannikolla,  mukaan  lukien  Arkangelin  telakat  ja  Plesetskin  ohjuskeskus. Näistä ydinasepelotteen puolustaminen nähdään ennen kaikkea ulkoista uhkaa vastaan tapahtuvaksi valmistautumiseksi.

Suomen ei kannata liittyä Natoon ilman Ruotsia

Jos  Suomi liittyisi Natoon ilman Ruotsia olisi Suomen strateginen
asema olisi suojaton. Se toimisi yksin Naton strategisena etuvartioasemana  ja  ainoa  maayhteys  sen  ja  liittokunnan  välillä  kulkisi  kaukana  pohjoisessa  sijaitsevan  asumattoman ja  vaikeakulkuisen  Norjan  raja-alueen kautta. Nato ei kykenisi Suomea auttamaan kuin ainoastaan ilmatuen muodossa.

Ruotsin liittyminen olisi Natolle helpotus

Jos Ruotsi liittyisi Natoon ilman Suomea, olisi tilanne Naton kannalta hyvä. Baltia olisi paremmin puolustettavissa. Mutta Suomi jäisi raja-alueeksi, ei kenenkään maaksi, joka joutuisi kriisitilanteessa vähintäänkin vahvan painostuksen kohteeksi. 

Venäjä on tyytymätön itseensä

Viimeisten  15  vuoden  aikana  Venäjästä  on tullut tyytymätön valta, joka on asettanut kyseenalaiseksi kylmän sodan jälkeiset järjestelyt Euroopassa ja vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjan ja Pariisin vuoden 1990 peruskirjan normit ja periaatteet. Venäjä katsoo joutuneensa altavastaajan asemaan Euroopassa. Venäjän eliitti jakaa laajalti käsityksen, ettei Venäjä ole yksi maa Euroopan maiden joukossa vaan ansaitsee suuremman merkityksen ja hegemonian.

Venäjä on palauttanut yhdinaseet sotanäyttämölle.

Ydinaseiden heristäminen poliittisten ja strategisten päämäärien edistämiseksi tai jopa niiden käyttämisen uhkaaminen oli täydellinen shokki maailmalle, jossa ydinaseiden leviämisen estäminen oli korvannut ydinaseriisunnan. Venäjä on järjestelmällisesti uudistanut strategista ydinasearsenaaliaan, kuten myös  Yhdysvallat.  Sama  pätee  myös  Britannian  ja  Ranskan  ydinasepelotteisiin.

Natoon liittyminen olisi perustavalaatuinen muutos

Natoon liittyminen olisi selvityksen mukaan perustavanlaatuinen suunnanmuutos, joka on nähtävä pitkäaikaisena sitoumuksena. Suomen kaltaisen pienen maan on syytä olla huolellinen harkitessaan suurstrategiaansa liittyviä valintoja.

Selvityksen on tehnyt työryhmä: Mats Bergquist, François Heisbourg, René Nyberg ja Teija Tiilikainen

 

Selvitys jättää ruotimatta Ruotsin ja Suomen nykyisen aseman (rauhankumppanuus Nato kanssa) jatkumisen edut suhteessa Nato jäsenyyden etuihin. Onko etuja olemassa ja mitä ne ovat ja mitä tapahtuisi silloin mahdollisissa kriisitilanteissa? Näihinkin kysymyksiin pitää vastata ennen kuin voi varmistaa oikean Nato päätöksen.

Sekä puolueettomat että liittoutuneet maat ovat pärjänneet tai kärsineet kriiseissä. Riippuu tilanteesta kumpi on oikea strategia.

 

 

4 thoughts on “Riippuu mahdollisesta kriisistä onko Nato jäsenyys etu vai haitta

  1. Suomi ja Ruotsi

    Aion kai raportin joskus lukea. Aiempien kommenttien perusteella tämä on erikoisin kohta: ”Se (Suomi) toimisi yksin Naton strategisena etuvartioasemana  ja  ainoa  maayhteys  sen  ja  liittokunnan  välillä  kulkisi  kaukana  pohjoisessa  sijaitsevan  asumattoman ja  vaikeakulkuisen  Norjan  raja-alueen kautta.”

    Suomi on kai suurimman osan historiastaan ollut käytännössä saari. Ei Haaparannan kautta muuta ole kulkenut kuin ns. pakolaisia. Ulkomaankauppa nojaa merikuljetuksiin ja niihin ( ja ilmakuljetuksiin)nojaisi Natokin. Ei Ruotsista Suomeen mitään maitse kuljeteta.

    Ko. käsitys on peräisin saks. strategiasta aina Clausewitzistä alkaen. Ei ko. herrakaan käsittänyt, miten Iberian niemimaa, Ranska, britit ja jopa Hollanti loivat valtaisan siirtomaaimperiumin kovin pienillä meritse kuljetetuilla voimilla. Clausewitz keskittyi Napoleonin hyökkäykseen Venäjälle. Voimat olivat ennennäkemättömät, mutta tulokset huonot.

  2. Tein synnin, parantelin alkuperäistä viestiä monelta kohdin

    Parantelin tuon työryhmän raporttia tältä osin hieman, täytyy tunnustaa: Mutta siihen jäi toki alkuperäistä sanomaa niin paljon että kritiikkisi on varmasti edelleen oikeutettu. Toimittajakaan ei voi koko viestiä korjata kun alkuoperäinen teksti oli näiltä osin ihan hakoteillä. Kirjoittamaani lyhennelmään oli minun aloitteestani lisätty maininta siitä, että ilmatuki toimii kyllä vaikka Suomi olisi Natossa ja Ruotsi ei olisi. Alkuperäinen raportti oli vielä pahemmin hakoteillä ja tämä oli eräs parannuksista jonka tein. Olen samaa mieltä kanssasi – kunnon ilmatuki on tänä päivänä aika lailla käänteentekevä.

    Tein raportin viestiin pari muutakin oma-aloitteista korjausta. jotka täytyy tässä tunnustaa – kun kerran tarkka haukansilmäsi muuten kohta huomaa nuo jutut kun luet sen alkuperäisen raportin:

    • Poistin Venäjän kokemista suurista uhkista Pietarin meriyhteyksien puolustamisen. Ei se ole enää mikään uhka. Se on tosiasia että kaikki meriyhteydet Itämeren pääaltaan kautta ovat kriisin sattuessa poikki. Lentokeneista ja maalta ammuttavat merimaaliohjukset upottavat paatin kuin paatin. Ei siellä kumminkaan kukaan purjehdi ellei halua hengestään päästä. Ja minne sieltä Pietarista kriisin sattuessa voisi edes päästä – ehkä Kaliningradiin.
    • Poistin Venäjän kokemista suurista uhkista Pietarin puolustamisen ulkoista hyökkääjää vastaan. Ei edes Putin voi kuvitella että joku haluasi yrittää sotilaallisesti valloittaa Pietarin tapaista kaupunkia. Emme sinne menneet me toisessa maailmansodassa eikä saksalaiset – syyt sotilaalliseen poissa pysymiseen ovat samat edelleen.
    • Muutin Pietarin kohdistuvan uhkan enemmän Venäjän sisäiseksi asiaksi, jonka suhteen Venäjällä varaudutaan maan sisäistä hajaannusta vastaan (minun mielestäni vainoharhaisen turhaan – mutta niin kuitenkin tehdään)
    • Lisäsin viestin siitä, että Ruotsin liittyminen olisi Natolle helpotus. Asia on niin ilmiselvä Naton kannalta että se oli pakko tuoda esille. Baltian ja Itämeren puolustaminen on mahdollista Ruotsin lentokenttien kautta. Jätin kuitenkin lisäämättä sen että Suomen liittyminen Natoon ei olisi Ruotsille kovinkaan tärkeä asia. Suomi on Nato jäsenenä tai ilman jäsenyyttä joka tapauksessa hyvä puskurivalta Ruotsin ja Venäjän maavoimien välissä.

    Toimittaja ei saa tehdä muutoksia alkuperäiseen viestiin ellei kirjoita omalla nimellään ja siten että muutokset näkyvät. Mutta tällä kertaa tein synnin. Ja tässä yllä on synnintunnustus. Olisit Juha kuitenkin kohta huomannut.

    Mutta oli siinä alkuperäisessä tekstissä paljon hyvääkin. Hienoa analyysiä ja tarkkasilmäistä historiannäkemystä.

     

    1. Evp. upseeri

      olisi täydentänyt mukavasti tuota siviilijoukkoa, evp, jotta olisi ollut riippumattomampi. Mökkikiireitten takia raportin lukeminen siirtyy ja, kuten tiedät, olen vahvasti likinäköinen wink

  3. Näkemykseni

    Itseni on vaikea nähdä tilannetta, että Venäjä ilman kokemaansa isoa sotilaallista uhkaa hyökkäisi suoraan Suomen kimppuun. Georgian ja Ukrainan tai Vuoristo-Karabah on aivan eri asioita kuin Suomi. Taloudellisia ja mahdollisia kyberhaitantekoja voidaan tehdäkin, mutta niitä tehdään eritoten silloin, jos kuulutaan Natoon. Esimerkiksi suomalaisyrityksien venäjäsijoitukset voivat muuttua arvottomiksi eritoten valtionyhtiö Fortumin sellaiset.  Mikäli tulisi oikeasti täysimittainen sota Naton ja Venäjän välillä, niin merkittävä osa (miljoonia) suomalaisia kuolisi siinä kahakassa riippumatta siitä mihin liittoutumaan kuuluttaisiin. Ja ei USA uskaltaisi täydellä voimallaan iskeä Suomeen pyrkiviä venäläisiä joukkoja vastaan ydiniskun pelossa. Ei USA ole valmis tappamaan miljoonia omia sotilaitaan puolustaakseen Suomea, riippumatta mitä mihinkäkin paperiin on kirjoitettu. Ja ei Naton viidennes artikla olisi maailmassa ensimmäinen pykälä mitä ei noudatettaisi. Jo nyt meillä on risteilyohjuksia lentokoneissa, joilla voidaan ampua reilusti Pietariin. Sotilaat on koulutettu vainoharhaisiksi ja eritoten venäläiset sotilaat. Miksi muuten hommaamme aseita, joilla on tarkoitus iskeä syvälle Venäjän alueelle?

    Aiemmin Venäjän ilmapuolustus keskittyi suoraan uhkaan pohjoisnavan ylitse. Nyt sitä ilmapuolustusta on siirretty enemmän Eurooppaan päin, koska maarajan johdosta suorat maajoukot voivat pyrkiä iskemään suoraan Venäjän sydänmaille ja ydinpelotetta vastaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys pakottaisi Venäjän varustautumaan huomattavasti juuri Euroopasta tulevaa suoraa hyökkäystä vastaan. En usko, että oikeasti Suomi edes pääsisi Naton jäseneksi, koska se aiheuttaisi niin suuren jännitteen kasvun. Valko-Venäjä ja Ukraina ovat hyviä puskureita estämään Venäjälle suurimittaista iskua. Ei niitä alueita Venäjä halua päästää vihollismaiden hallintaan.Valko-Venäjältä ja miksei Latviastakin voidaan uhata melko suoraan Moskovaa ja Suomesta suoraan Pietaria. Ei tuota tilannetta hevin anneta tapahtua. Ainakin tämä Euroopan rajaseutu on kyllästettävä nykyaikaisilla ydinaseilla, ajattelee veli venäläinen kenraali.

    Tässä on merkittävä ero Naton ja Venäjän välillä. Nato pelkää uskottavuuden menettämistä, mikäli se varusta tätä lähialuetta tarpeeksi. Venäjä taas pelkää konkreettisesti oman turvallisuutensa puolesta. Uskottavuudella ja turvallisuudella on iso ero.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com