On mielenkiintoista tehdä havaintoja siitä, kuinka eri alojen ammatilaiset käsittävät termin 'riski' niin monilla eri tavoilla. Joillakin aloilla riskien hallinta keskittyy ainoastaan epätodennäköisiin, mutta vaikutuksiltaan suuriin riskeihin, eli niin sanottuihin 'mustiin joutseniin'. Toisilla aloilla taas riskien hallinta keskittyy todennäköisiin, mutta vaikutuksiltaan pienempiin riskeihin.

Maanpuolustus on hyvä esimerkki alasta, jossa riskienhallinta keskittyy mustiin joutseniin. Maanpuolustuksen ammattilaiset varautuvat vain ja ainoastaan aseellisen hyökkäyksen uhkaan, jonka todennäköisyys on hyvin pieni. Suurin osa armeijan työntekijöistä ei joudu koko työuransa aikana käyttämään ammattitaitoaan tositilanteissa, mutta kaikki ymmärtävät, että tämä ei tarkoita sitä, että heidän työnsä olisi ollut hukkaan heitettyä. Joskus sodat voivat toden totta syttyä ja silloin on syytä olla varautunut hyvissä ajoin etukäteen.

On mielenkiintoista tehdä havaintoja siitä, kuinka eri alojen ammatilaiset käsittävät termin 'riski' niin monilla eri tavoilla. Joillakin aloilla riskien hallinta keskittyy ainoastaan epätodennäköisiin, mutta vaikutuksiltaan suuriin riskeihin, eli niin sanottuihin 'mustiin joutseniin'. Toisilla aloilla taas riskien hallinta keskittyy todennäköisiin, mutta vaikutuksiltaan pienempiin riskeihin.

Maanpuolustus on hyvä esimerkki alasta, jossa riskienhallinta keskittyy mustiin joutseniin. Maanpuolustuksen ammattilaiset varautuvat vain ja ainoastaan aseellisen hyökkäyksen uhkaan, jonka todennäköisyys on hyvin pieni. Suurin osa armeijan työntekijöistä ei joudu koko työuransa aikana käyttämään ammattitaitoaan tositilanteissa, mutta kaikki ymmärtävät, että tämä ei tarkoita sitä, että heidän työnsä olisi ollut hukkaan heitettyä. Joskus sodat voivat toden totta syttyä ja silloin on syytä olla varautunut hyvissä ajoin etukäteen.

Toinen esimerkki mustiin joutseniin varautumisesta on ydinvoimaloiden rakentaminen. Ydinvoima on lähes millä tahansa mittarilla mitattuna turvallisin tapa tuottaa sähköä. Onnettomuuden riski on todella vähäinen. Kuitenkin, jos asiat menevät pieleen, niin ne menevät pahasti pieleen. Koko maailma on kuullut Tshernobylin onnettomuudesta ja nähnyt television ruudulta, kun Fukushiman reaktori räjähtää ilmaan. Tästä syystä ydinvoimaloiden rakentamisessa otetaan huomioon kaikki mahdolliset riskiskenaariot ja mikään ei tunnu liioittelulta.

Varainhoitoala on esimerkki toisenlaisesta lähestymistavasta riskienhallintaan. Varainhoitoala määrittelee riskit pääasiassa korrelaatioiden ja volatiliteetin kaltaisten mittareiden avulla. Siinä missä ydinvoimaloiden rakentajat keskittyvät Gaussin käyrän ääripäissä piileviin riskeihin, varainhoitoala kutsuu näitä ääripäitä poikkeustapauksiksi (engl. 'outlier') ja jättää ne yleensä noteeraamatta. Varainhoitoala osaa varautua tiheästi tapahtuviin pienempiin riskeihin, kuten väliaikaisiin korjausliikkeisiin osakemarkkinoilla tai yllättäviin koronnostoihin. Varainhoitoala kuitenkin on yleensä sokea suurille riskeille, jotka tapahtuvat esimerkiksi vain kerran sukupolvessa.

Yritän havainnollista sijoittajien tyypillisimpiä puutteita riskien hahmottamisessa lyhyellä esimerkillä pienestä kylästä, jossa on vain kaksi autokuskia, Kuski A ja Kuski B.

Kuski A on tunnettu surkeista ajotaidoistaan. Kaikki kylän asukkaat ovat tietoisia A:n toistuvista kolareista. Tästä syystä kylän asukkaat eivät suostu olemaan A:n kyydissä vaikeissa ajo-olosuhteissa ja helpoillakin osuuksilla matkustajat pistävät aina turvavyöt päälle ja valvovat tarkasti, ettei A aja ylinopeutta. Kun A taas kerran ajaa kolarin, ei henkilövahinkoja synny, sillä matkustajat ovat osanneet varautua onnettomuuteen niin hyvin ennalta. Autokin on luonnollisesti vakuutettu.

Kuski B puolestaan on kylän luottokuski. B ei ole kolaroinut kertaakaan pitkän uransa aikana ja siksi B:n maine onkin vankkumaton kylän asukkaiden keskuudessa. B:n kyydissä matkustajat tuntevat olonsa niin turvalliseksi, että he eivät edes välitä, vaikka kuski kaahaileekin ylinopeutta. Eräs kylän asukkaista ehdotti kerran, että B:n autolle voitaisiin ottaa vakuutus, mutta hänen ideansa tyrmättiin nopeasti, sillä sen katsottiin olevan rahan haaskausta. Eräänä päivänä kaikkien järkytykseksi B kuitenkin ajaa pahan kolarin. Aineelliset sekä henkilövahingot ovat suuret, sillä kukaan kyydissäolleista ei käyttänyt turvavyötä tai välittänyt roimasta ylinopeudesta. Loppujen lopuksi yksi ainoa B:n ajama kolari saa aikaan moninkertaisesti pahempaa jälkeä kuin kaikki A:n ajamat kolarit yhteensä, vaikka A:n kyydissä oleminen olikin keskimäärin paljon vaarallisempaa kuin B:n kyydissä oleminen.

Oikeasta maailmasta löytyy vastaavia esimerkkejä vaikka kuinka paljon. Argentiinan valtio on oppikirjaesimerkki autokuskitarinan kuskista A. Argentiinan velkoja joudutaan jatkuvasti järjestelemään uudelleen ja maa ajautuu hyperinflaatioihin yhtä varmasti kuin yö seuraa päivää. Sijoittajien keskuudessa Argentiinan politiikka on helppo vitsailun aihe. Juuri näistä syistä johtuen Argentiina ei ole todellinen riski kenellekkään. Kaikki maan valtionlainoihin sijoittavat osaavat odottaa tappioita ja pitävätkin siksi positionsa hyvin pieninä. Edes maan asukkaat eivät enää luota eri hallitusten politiikkaan, eivätkä siksi pidä säästöjään kotimaan valuutassa tai usko poliitikkojen lupauksiin. Seuraava Argentiinan kriisi onkin vain pieni ja ohimenevä hikka maailmantaloudelle.

USA:n valtio on tyypillinen esimerkki tarinan kuskista B. Jokainen Wall Streetilla tai Lontoon Cityssä työskentelevä on aikoinaan lukenut oppikirjoista kuinka USA:n valtionlainoja käytetään synonyymina riskittömälle sijoitukselle. Dollari on ollut koko globaalin rahoitusjärjestelmän tukipilari Bretton Woodsin sopimuksesta asti ja maan keskuspankki voi painaa mailman reservivaluuttaa niin paljon kuin haluaa. Tästä syystä lähes kaikki maailman isot ja turvallisimpina pidetyt sijoitussalkut on rakennettu sen oletuksen varaan, että status quo säilyy ikuisesti. Ne, jotka tätä asetelmaa julkisesti kyseenalaistavat, joutuvat lähes aina naurunalaiseksi, sillä heidän todennäköisyytensä osua oikeaan on hyvin pieni. 

Historiasta olemme kuitenkin oppineet, että mikään suurvalta tai reservivaluutta ei ole ikuinen. Ongelmana on kuitenkin se, että USA:n tai sen valuutan valta-asemaa ei ole tarvinnut kunnolla kyseenalaistaa edes kokeneimpienkaan sijoituskonkareidenkaan työuran aikana. Sen sijaan moni on vuosien varrella menettänyt uskottavuutensa USA:n tuhoa ennustaessaan. Jonain päivänä nykyinen dollarisaatio kuitenkin murenee ja se tulee tuhoamaan kokonaisten kansojen elämänmittaiset säästöt ja saamaan aikaan valtaisan määrän vihaa ja katkeruutta. Tämän toteaminen on helppoa. Tapahtuuko se seuraavan viiden, kymmenen vai viidenkymmenen vuoden aikana on toinen asia.

Minkälaiset tapahtumat ovat pitkän aikavälin säästämiselle vastaavia riskejä kuin mitä Fukushima on ydinvoimateollisuudelle ja mitä sodan syttyminen on puolustusvoimille? On olemassa vain yksi ainoa skenaario, joka voi tuhota kaikkien finanssi-instrumenttien  reaaliarvon samanaikaisesti (short positioita ei oteta tässä huomioon), nimittäin pitkäkestoinen ja voimakas stagflaatio (korkea inflaatio ja lama samaan aikaan). Deflatorinen lama ei välttämättä ole huono asia matalariskisimmille valtionlainoille, vaikka se voikin olla huono asia osakkeille. Korkea inflaatio taas ei välttämättä ole huono asia osakkeille, jos se on seurausta ripeästä talouskasvusta. Jos kuitenkin lama ja inflaatio tapahtuvat samaan aikaan, ei olemassa finassisijoitusta, joka menestyisi tässä ympäristössä. 

Pahin mahdollinen stagflaatio syntyy todennäköisesti siitä, kun valuutan ulkoinen arvo romahtaa nopeasti. Korkeat inflaatiot ja hyperinflaatiot ovatkin yleensä seurausta juuri valuuttakurssien romahduksista. Valuuttakriiseihin liittyy tämän lisäksi muita poliittisia riskejä kuten kansainvälisten pääomaliikkeiden sääntely tai veropoliittiset muutokset. 

Eläkesäästömme eivät selviäisi voimakkaista stagflaatioista, sillä lähes kaikki eläkevaramme ovat kiinni finanssisijoituksia. Kiinteistösijoitukset tulisi myös mielestäni mielestäni mieltää samaan kategoriaan muiden finanssisijoitusten kanssa, sillä kiinteistöjen arvojen kehitys on täysin riippuvainen korkotasosta ja velkarahoituksen saatavuudesta.

Tämän blogimerkinnän tarkoituksena ei ole pureutua siihen, mitä sijoituksia 'luodinkestävä' sijoitussalkun tulisi pitää sisällään, jotta kaikilta suurilta riskeiltä vältyttäisiin. Yleissääntönä on kuitenkin se, että salkussa olisi hyvä olla sijoituksia, jotka hyötyvät epäjärjestyksestä, eli kasvattavat roimasti arvoaan paniikkien aikana. Nämä sijoitukset ovat täysin eri asia kuin ns. defensiiviset sijoitukset, eli sijoitukset, joiden tehtävänä on säilyttää arvonsa laskumarkkinoissa. 

Pitkän aikavälin sijoittajan ei tarvitse osata ennustaa tulevaisuutta. Päinvastoin, hänen on ymmärretävä epävarmuutta ja markkinoiden dynamiikkaa erilaisissa skenaarioissa. Vaikka talouskasvu olisikin ikuista ei se koskaan tule kasvamaan lineaarisesti, vaan jokainen vuosisata tulee todennäköisesti pitämään sisällään 1930-luvun laman tai maailmansotien kaltaisia kriisejä, jotka voivat romahduttaa korkosijoitusten arvon pysyvästi tai syödä vuosikymmenten aikana kertyneet tuotot osakemarkkinoilta. Uskon, että pitkän aikavälin sijoittamisen riskejä mitattaessa on tärkeää ymmärtää, että fysiikasta tuttu termodynamiikan 2. laki pätee myös taloudessa ja yhteiskunnassa. Loppujen lopuksi kaikki järjestelmät pyrkivät kohti epäjärjestystä. Mikäli lakiin on uskomista, kriisejä ja volatiliteettia on mahdotonta poistaa markkinoilta, sillä ne ovat täysin olennainen osa sitä. Tämä asia tahtoo unohtua liian monelta. Talouskeskustelua hallitsee vaarallinen harhaluulo, että talouskriisit voidaan välttää pysyvästi erilaisten markkinoiden manipulaatiokeinojen avulla, joita kutsutaan elvyttämiseksi.

Riskien olemassaolo ei tarkoita, että omaisuuden tulisi olla 100 prosenttisesti kiinni kullassa aseissa ja kuivamuonassa. Tarkoituksena on poistaa omaisuuden haavoittuvuus kaikkein suurimmille riskeille, ei ennustaa niitä. Riskitietoinen sijoittaja ei ole panikoiva maailmanlopun ennustaja, vaan sijoittaja, joka nukkuu yönsä kaikkein rauhallisimmin. Hän ymmärtää kuitenkin sen, että kaikkein suurimmat riskit omaisuuden kutistumiselle piilevät siellä, missä suuri yleisö ei näe riskejä lainkaan.

Kiitos, että jaksoit lukea loppuun asti!

T: Timo – Twitterissä @timotikkala