Ruokaan, vaatteisiin ja viihteeseen jää yhä vähemmän rahaa
Pellervon taloustutkimuksen mukaan asumismenojen kasvu jatkuu. Asumismenot-tutkimuksessa PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018.
Asumismenojen osuus tuloista kasvaa nopeammin kuin tulot jolloin ruokaan, vaatteisiin ja viihteeseen riittää yhä vähemmän euroja. Vuonna 2016 kotitalouden tuloista keskimäärin 26,8 prosenttia menee asumiseen. Vuonna 2018 asumismenojen osuus tuloista nousee 28 prosenttiin.
Asumismenojen osuus tuloista (Lähde: PTT tutkimus)
Tulokehitys on ennustevuosina hidasta, joten asumismenot kasvavat tuloja nopeammin. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 1 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 0,8 prosenttia. Asumismenot nousevat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 3,2 prosenttia, kerrostalossa vuokra-asunnoissa 2,7 prosenttia ja omakotitaloissa 2,3 prosenttia.
Asuntojen hinnat ja vuokrat, asumismenot ja menojen osuus tuloista ovat eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Muissa suurissa kaupungeissa asuminen on edullisempaa suhteessa tuloihin ja siten asumiseen liittyvä taloudellinen riski on pienempi. Pääkaupunkiseudulla asumiseen kuluu merkittävä osa tuloista, joten asumismenojen nousu on riski monen kotitalouden toimeentulolle.
Asumismenojen kasvu näyttää hieman hidastuvan, mutta menojen ennustettu kasvu on selvästi nettotulojen kasvua ja yleisen hintatason nousua voimakkaampaa. Asumismenoja nostavat erityisesti kasvavat korjauskulut, jotka muodostavat merkittävän osan hoitokuluista. Vuokrien kasvu nostaa vuokralaisten asumismenoja. Korot ja öljyn hinta ovat olleet matalalla tasolla. Korkojen ja öljyn hinnan noustessa myös asumismenot nousevat tulevina vuosina.
Sähkön siirtohinnoissa ja kiinteistöverossa on merkittäviä nousupaineita. Tutkimuksessa tarkasteltiin skenaariolaskelmien avulla, miten ennustettua suuremmat korotukset vaikuttaisivat asumismenoihin. Jos esimerkiksi sähkön siirtohintoja korotettaisiin vuosittain 10 prosenttia, vuonna 2018 asumismenot olisivat sähkölämmitteisissä omakotitaloissa noin 180 euroa suuremmat kuin ennusteen peruslaskelmassa.
Pellervon taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien asumismenoja 21 suurimmassa kaupungissa vuokra- ja omistusasumisessa. Asumisen kokonaiskustannuksissa ovat mukana pääoma- ja hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen. Tutkimus toteutettiin Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta.
Kaupunkivertailua (Lähde: PTT tutkimus)
Turha säätely & rajoitukset
Asiaa PIKSULTA !
Nämä ongelmat nyt kuntoon kasvukeskuksiin & vikkelästi purkamaan rakentamisen säätelyn esteet kehittäjiltä.
Onko näkemestä paljonko on ylihintaa?
Kun kerran sääntely estää rakennusmarkkinoiden tuottamasta asuntoja tarpeeksi, niin paljonko asunnoissa on tuon johdosta ylihintaa? Mitä ongelmia tulee, jos kaikki asunnot laskevat PK-seudulla 10%?
http://www.findikaattori.fi/fi/92
Meneekö asuntoja pakkohuutokauppoihin? Taitaapa päättäjillä olla itsellä asuntoja ja he eivät halua niiden hintojen laskevan.
Tarkoituksellinen artikkeli
Artikkeli on totta. Mutta ei realiomaisuutta vastaan otettavan lainan lyhennys ole meno vaan rahan siirtämistä taskusta toiseen. Jos ostan velaksi pörssiosakkeita vaikka 10 000 eurolla ja sitten lyhentelen lainaani, niin ei se ole meno vaan rahan siirtämistä taskusta toiseen eli tuolla lyhennyksellä ostetaan velatonta asuntoa mikä voidaan tarvittaessa myydä. On hyvin mahdollista, että pääkaupunkiseudulla asuntojen hintakehitys on tulevaisuudessa jopa positiivista, niin tuostahan saa jopa kahta kautta tuottoa. Korkorasitus pienenee ja omaisuuden hinta nousee. Lyhennysten määrä tuossa kuvassa on kasvanut, ei juuri muut. Ja kun jää eläkkeelle, niin asunnon voi sitten myydä ja muuttaa vaikka Kouvolaan mistä saa tuolla rahalla tosi ison asunnon ja rahaa jää ylitse.
Loogisesti nuoret eivät ostaisi omaa asuntoaan. Jos he ovat ainoita lapsia (kuten useat ovat) he asuvat vuokralla ja odottavat vanhempiensa kuolemaa, jolloin he saisivat asunnon. Useasti tuo iso asunto kannattaa vielä ottaa ennakkoperintönä kun vanhemmat asuvat liian leveästi. Asumisen suhteen ongelma on muualla kuin pääkaupunki seudulla.
Hankalassa tilanteessahan
Hankalassa tilanteessahan tässä itse kukin on. http://hotellilahdenpera.org/ . Työpaikkoja syntyy vauhdikkaasti lähinnä pääkaupunkiseudulle, mutta siellä ei vain ole varaa asua.