Ruotsalaisilla ja tanskalaisilla perheillä on kolme kertaa suomalaisia enemmän sijoitusvarallisuutta
Suomalaisilla kotitalouksilla on yhtä paljon sijoitusvarallisuutta kuin unkarilaisilla ja virolaisilla selviää OECD:n tilastosta. Ruotsalaisilla ja tanskalaisilla perheillä on kolme kertaa enemmän varallisuutta.
Suomen julkinen sektori on varakas
Suomalaisten sijoitusvarallisuuden pienuuden taustalla ovat eduskunnan arvovalinnat. Eduskunta on pitänyt tärkeänä, että suuret pörssiyhtiöt ovat julkisessa omistajaohjauksessa. Yksityistä pääomaa ja omistajuutta on pidetty pahana ja sitä on verotuksen avulla supistettu. Eläkevakuutusjärjestelmän avulla on samaan aikaan rahastoitu omistajuutta julkisen sektorin haltuun.
Pääosa suurista pörssiyhtiöistä on tällä tavoin onnistuttu siirtämään valtion tai eläkevakuutusyhtiöiden (=työmarkkinajärjestöt) suorittamaan virkamiestyyppiseen omistajaohjaukseen.
Sijoitustuottojen verotulot ovat muissa maissa merkittäviä
Keskieurooppalainen ja Ruotsin sekä Tanskan malli on toinen. Siellä on haluttu säilyttää yksityistä omistajuutta ja vaalia sijoitustuotoista perittyjen verojen tuottoa. Niillä on rahoitettu julkisen sektorin toimintaa ja sijoitustuottojen veroista on riittänyt myös tulonsiirtoihin.
Hyvinvointiyhteiskuntaan liittyvät arvopäämäärät ovat Suomessa ja muissa Euroopan maissa samantyyppisiä, mutta omistajuuden osalta olemme erilaisia. Suomi on kollektiivisen yhteisomistajuuden kirkkaimpia johtotähtiä.
Verotuksen tasapuolisuus voisi olla hyödyllinen piirre
Suomalaisessa käytännössä on hankala käytännön piirre. Institutionaaliset omistajat, esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt, eivät maksa sijoitustuotoistaan veroja. Suomalaisten instituutioiden ohella myös vastaavat ulkomaalaiset instituutiot saavat tasapuolisuuden nimissä samaa kohtelua.
Valtion kannalta voisi olla parempi, jos sijoittamista verotettaisiin lähdeverotyyppisesti. Tämä tarkoittaisi sitä että sijoittamisen verot perittäisiin tulon lähteellä tietämättä sitä kenelle tulo on tuolossa ja vero olisi silloin sama kaikille. Verokuormaa olisi jakamassa useampi maksaja ja verojen prosentuaalinen taso olisi nykyistä alhaisempi.
Tasapuolinen verotus vaarantaisi korporatiivista yhteiskuntajärjestelmäämme
Verotuksen mahdollinen tasapuolisuus sisältäisi riskin. Yksityissijioittajat voisivat pärjätä nykyistä paremmin. Tämä voisi rapauttaa kollektivistista yhteiskuntamalliamme. Eduskunnassa ei ole ollut halua lähteä vaarantamaan saavutettua tilannetta. Yhteisomistajuus on eräs yhteiskunnan eheyttä ylläpitävä voima, joka varmistaa sen, että pörssiyhtiöiden hallituksissa istuu työmarkkinajärjestöjen valitsemia yhteisvastuullisia henkilöitä sen sijaan että siellä istuisivat rahanahneiden yksityissijoittajien asettamat edustajat.
Tietojen lähde: OECD
Ainoastaan yhdellä kansanedustajalla on yli 50 000 euron ”osakesalkku”. Herääkin kysymys, osaavatko arvostaa säästämistä tai muokata säästämisen asetuksia ja kannusteita vaurauden kasvattamiseen baarissa istumisen sijaan.