Sääntelyähkyä

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Kotini lähelle Espoossa on tavalliseen T-risteykseen ilmestynyt liikennevalot. Liikenne on sujunut risteyksessä vuosikausia ilman mitään ongelmia, mutta nyt valot ovat ruuhkauttaneet risteyksen. Aamuisin risteyksessä on jonoa, jota aikaisemmin ei ole ollut ja iltaisin on turhauttavaa pysähtyä valoihin, kun muita autoja ei ole edes näköpiirissä.

Liikennevalot on luonnollisesti asennettu risteykseen turvallisuussyistä, mutta tässä tapauksessa ne ovat täysin turhat ja aiheuttavat vain ylimääräisiä kuluja. Vastaavia tapauksia löytyy myös muualta. Suorastaan surkuhupaisa oli alkuviikon uutinen majakoiden tornien sulkemisesta yleisöltä sen takia, että niiden torneista puuttuvat hätäpoistumistiet. Majakkatorneissa ei ole rauhan aikana ollut yhtään tulipaloa.   

Majakat ja liikennevalot ovat pikku juttuja, mutta kuvaavat hyvin ylisääntelyyn liittyviä ongelmia.

Pankkikriisin jälkimainingissa EU-viranomaiset ovat aloittaneet tehosääntelyn ja direktiivien tuottamisen. Uusia määräyksiä ja ohjeita on tulossa ja niitä myös suunnitellaan kovalla vauhdilla lisää. Ne voivat kuulostaa hyviltä ja perimmiltään niilläkin on varmasti hyvä tarkoitus. Useat niistä ovat kuitenkin täysin turhia ja pelkästään lisäävät kustannuksia. Turha ja kallis sääntelykehikko voi pakottaa pois markkinoilta myös pienet toimijat, joilla ei ole alun perinkään ollut mitään tekemistä pankkikriisin syntymisen kanssa.

Sääntelyähky on vakava ongelma eikä kokonaisuus tunnu olevan kenenkään hyppysissä. Periaatteena tulisi olla, että ennen jokaista uutta määräystä yksi vanha pitäisi poistaa käytöstä. Muuten on vaarana, että ylimääräinen pykäläviidakko tukahduttaa lopulta koko pääomamarkkinan.

Jos tavoitteena on säännellä kaikkea mikä liikkuu, voidaan riskit ehkä poistaa, mutta mikään ei myöskään liiku. Jos jokaiseen Suomen risteykseen asennetaan liikennevalot ja laitetaan ne punaiselle, niin auto-onnettomuudet todennäköisesti loppuvat. Haittapuoli on se, että myös koko liikenne pysähtyy. 

Lue Punaisen mukin blogia.

2 thoughts on “Sääntelyähkyä

  1. Eurokriisi johtuu siis liiasta säätelystä (EM)

    em

  2. Sama tauti

    joka alueella. Ei rajoitu finanssisektoriin. Sääntöjä on paljon ja ne ovat niin yksityiskohtaisia, ettei niitä voi käytännössä noudattaa läheskään aina. Kun kaikki menee hyvin ei ketään kiinnostakaan, ettei sääntöjä noudatettu. Jos taas asiat menevät huonosti niin silloin on aina löydettävissä sääntörikkomuksia. Tulos on anarkia, koska näihin sääntörikkomuksiin voidaan sitten tarttua tai jättää tarttumatta. Kansalaisen kannalta asiat eivät ole ennustettavia, koska et tiedä onko sinun sääntörikkomuksesi rankaiseminen kohtuullista vai kohtuutonta. Tämä ennustettavuuden puute taas laskee yleistä (taloudellista) toimeliaisuutta. Kannatan lämpimästi ideaa, että jokaista uutta lakia/asetusta vastaten on poistettava vähintään sama määrä laki/asetustekstiä.

     

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Yksityinen sektori on hylkäämässä työntekijöiden ja työnantajien kollektiivisen vastakkainasettelun

Yksityisen sektorin työntekijät eivät koe järjestäytymistä järkevänä ja Suomessa työmarkkinajärjestöihin kuuluminen vähenee kaiken aikaa selviää Anders Kjellbergin artikkelista ”Changes in union density in the Nordic

Sijoittaminen

Koneoppimiseen perustuvaa osakevalintaa testattiin Q1 2025 aikana

Piksu toimituksen koneoppimiseen perustuva kokeilusalkku (kuva) voitti alkuvunna vertailuindeksinsä (OMX Nordic 40) noin seitsemällä prosentilla, mutta jäi silti melkein kolme prosenttia tappiolle.

Salkkuun valitaan kvartaaleittain koneoppimisen

Yhteiskunta

Noin 40% kotitalouksista omistaa keskimäärin 6000€ varallisuutta/kotitalous

Tilastokeskuksen mukaan mediaanikotitaloudella oli 96 000 euroa nettovarallisuutta. Nettovarallisuuden reaaliarvo laski 21 prosenttia edellisestä, kolmen vuoden takaisesta tilastopäivityksestä ja kansa on nyt köyhimmillään 20 vuoteen.