Salkunhoitajat vuoristoradalla

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Vuosi on ollut salkunhoitajille vaikea. Nyt ollaan vasta toukokuussa ja mukaan on mahtunut jo kaikenlaista menoa. Kyyti on ollut kuin vuoristoradalla. Jälkeenpäin analysoiden osakkeita olisi pitänyt ostaa heti vuoden alkupäivinä ja myydä ne kaikki pois viimeistään maaliskuun puolessa välissä. Helsingin pörssin tuottoindeksi nousi vuoden alusta maaliskuun puoleenväliin mennessä lähes 18 %, mutta on nyt palannut takaisin suunnilleen lähtötasolleen.

Sijoittaja, joka on istunut koko ajan indeksisalkun päällä, on siis saanut sijoitukselleen suunnilleen nollatuoton. Ajoituksen mestari, joka osti vuoden alussa ja myi kaikki maaliskuussa, on voinut saada 18 % tuoton. Hitaasti kiiruhtava, joka päätti ostaa vasta maaliskuussa, on nyt noin 15 % tappiolla. Samalla markkinalla on voinut päätyä pienessä ajassa hyvin erilaisiin tuloksiin. Valta-osalla salkunhoitajista tuotto on jossain ääripisteiden välillä.

Yllä kuvattu kertoo hyvin salkunhoitajien tämän hetken haasteista. Markkina liikkuu nopeasti molempiin suuntiin ilman mitään kovin järkevää syytä. Alkuvuodesta mentiin ylös, kun Euroopan keskuspankki pumppasi rahaa markkinoille. Summa oli peräti noin 1 000 miljardia euroa. Maaliskuuhun tultaessa joku muisti, ettei Kreikan velkaongelmaa ole vielä ratkaistu ja Espanjakin näyttää huolestuttavalta. Viimeistään Kreikan radikaali vaalitulos säikäytti sijoittajat ja alamäki oli taas valmis. Meno on aika älytöntä. Kreikan osuus Euroopan BKT:stä on noin pari prosenttia ja kuitenkin Kreikan tilanteella spekulointi on sotkenut markkinat jo kohta kaksi vuotta. Tottahan on, että varsinaisesti pelätään taudin leviämistä muihin euromaihin, mutta tästäkin huolimatta. Yrityksillä menee suhteellisen hyvin, mutta tällä ei ole juuri vaikutusta osakekursseihin. Pitkäaikainen ja kärsivällinen sijoittaja voi tehdä jo löytöjä, mutta lyhyellä aikavälillä tuotoista on melko mahdotonta esittää järkevää arviota.

Tuottoja ohjaa tällä hetkellä poliittinen prosessi. Euro kamppailee olemassaolostaan ja eri skenaariot sen kohtalosta ovat liian monimutkaisia mallinnettaviksi. Markkinat odottavat toiveikkaana jokaista pientä poliittista päätöstä ja pelkäävät pahinta: eurojärjestelmän totaalista hajoamista. Kukaan ei tiedä, mitä tämä toisi mukanaan. Asterixkin sen jo tiesi; pahinta on pelko itse. Se lamaannuttaa kokonaan.

—

Lue Punaista mukia

Related Posts

Sijoittaminen

Magnificent 7: Capex, sitoumukset, tilauskanta ja vapaa kassavirta

Tein seurannan, joka päivittyy automaattisesti kerran viikossa maanantaisin.

https://mag-seven-money-map.lovable.app/

Mag7-yhtiöiden investointeja pidetään suurina. Osalla näin onkin, mutta ei kaikilla. Applen ja NVidia eivät tarvitse suuria CAPEX-investointeja.

Apple ja

Yhteiskunta

Maahanmuuttaneet lapset hyötyvät jos pääsevät oppimaan suomea yhdessä muiden lasten kanssa

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen oppiminen tulee siirtää yhteisiin opetusryhmiin muiden lasten kanssa, esittää ekonomisti Sanna Kurronen EVAlle laatimassaan analyysissä. Maahanmuuttajien tulee päästä yhteiseen toimintaan ja

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.

Yhteiskunta

Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat kasvussa, suunta on hyvä

Suomalainen yhteiskunta on tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan rakenteellisesti tervehtymässä. Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat lisääntyneet. Työllisten määrän lissääntyminen osoittaa tämän selkeästi.

Yhä useampi hakee