Sijoittaja ei ole ahne tavoitellessaan voittoa
Liiasta ahneudesta on syytetty jos jotakin tahoa. Tulilinjalla ovat olleet menestyneet sijoittajat, korkeapalkkaiset yritysjohtajat ja korruptoituneet poliitikot. Joskus kritiikki on osuvaa, mutta usein sanan säilä viuhuu ohi kohteesta ja sattuu syyttömään sivulliseen.
- Sijoittaja tekee työtään, jotta yhteiskunnan arvokkaat pääomat ohjautuisivat niiden käyttöön, jotka parhaiten osaavat tuottaa lisäarvoa ja tuotteita. Tämä ei voi olla ahneutta.
- Osaketreidari etsii lyhytaikaisia yli- ja ali- arvostuksia ja yrittää auttaa niitä, jotka huomaamattaan tai laiskuuttaan ovat maksamassa osakkeesta väärää hintaa. Osaketraidari luo likviditeettiä ja stabiilimmat markkinat meille kaikille. Ei tämäkään voi olla ahneutta.
- Yritysjohtaja uhraa kaiken aikansa, tarmonsa ja monasti myös yksityiselämänsä sen hyväksi, että yritys tuottaisi haluttuja tuotteita. Ei ole väärin pyytää tästä työstä kunnon palkka – eihän?
- Poliitikko saattaa työssään joutua vastustamattomaan kiusaukseen ohjata yhteisiä varoja hyvään tarkoitukseen, polittisen toiminnan tukemiseen. Onko tämä väärin kun yritysjohtajat saavat yhtä vaativasta työstä kymmenkertaisen korvauksen?
Moraalinen tunne ei ole hyvä oikeudenmukaisuuden mittari
Nämä kaikki asiat voidaan eettisen tunteen perusteella tuomita joko oikeaksi taikka vääräksi, eikä ole helppoa löytää pitäviä argumentteja minkään moraalisen tunnenäkökohdan tueksi.
Säännöt muodostavat yhteiskunnan rungon
Mutta yhteiskuntaan on rakennettu säännöt ja näiden sääntöjen, lakien mukaan on helppoa havaita mikä on sallittua ja mikä taas ei. Yhteiskunta, jossa on sopivan selkeät säännöt, toimii yleensä parhaiten ja tuottaa selkeimmän tuloksen.
Säännöt eivät anna ohjetta kaikkeen. Poliitikkoa säännöt kieltävät kähmimästä yhteiskunnan varoja vaalikassansa siitäkään huolimatta, että he ovat alipalkattuja orpopoikia suhteessa yritysjohtajiin, mutta useimmat arkipäivän kysymykset täytyy ratkaista tarkoituksenmukaisella tavalla.
Talouselämän tarkoitus on toteuttaa tarkoituksenmukaisuus
Yhteiskuntaa ja talouselämää ohjaa näkymätön tarkoituksenmukaisuus. Tuo päämäärä on eri aikakausina vaihdellut, mutta yksi on ollut pysyvää. Tarkoitukselle on olemassa yhteinen mitta, raha. Jos haluat jotain, niin arvostat sen rahassa ja jos haluat riittävästi, niin ostat sen. Kaikkien ihmisten halut ja toiveet punnitaan talouselämässä niin, että kokonaisuus toteuttaa kaikkien toiveita, tarkoitusta mahdollisimman hyvin. Talouselämä on olemassa, jotta kaikkien kansalaisten tarkoitus ja päämäärä toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoiteltavuuden mitta, raha, ohjaa yritysjohtajaa tuottamaan tarkoituksen mukaisia tuotteita.
Yrityksen hallitus joutuu miettimään tarkoituksenmukaisuutta määrätessään toimitusjohtajalle palkan. Jos palkka on suuri, niin yrityksen sisäinenkin palkkahaitari venyy laajaksi ja päinvastoin. Liian suuret tai pienet työntekijöiden väliset palkkaerot johtavat epäoikeudenmukaisuuden kokemukseen ja huonoon motivaatioon. Sopiva on parasta.
Ahneutta on sääntöjenvastainen tai kiero toiminta
Mutta mikä onkaan ahneutta? Sitä on sääntöjen vastainen keinottelu, joka lahottaa luottamuksen yhteiskuntaan. Ahneutta on myös epätarkoituksenmukainen toiminta, jossa pääomia ja huomiota ohjautuu hukkaan eikä tule kenenkään iloiksi. Ahneutta ovat urakoitsijoiden tarpeisiin mitoitetut turhat infrastruktuuriprojektit siinä missä yritysjohtajien egon tukemiseksi tehdyt virheinvestoinnitkin.
Ahneutta on myös sijoitusmaailmassa. Jos pankkiiriliike vedättää asiakastaan piilotetuilla palkkioilla ja perusteettomilla toiveilla niin tätä voi hyvällä syyllä sanoa ahneudeksi.
Hyvästä työstä kuuluu kunnon palkkio – sijoittaja on palkkansa ansainnut
Mutta "ahneus" sanan merkityssisältö johtaa helposti harhaan. Suurenkaan rahallisen summan ansaitseminen ei ole negatiivista ahneutta vaan se tapahtuu pääsääntöisesti yhteiseksi parhaaksemme. Hyvästä työstä kuuluu kunnon palkkio. Sijoittaja on palkkansa ansainnut.
Likviditeetti osa toimivaa taloutta
"Osaketreidari etsii lyhytaikaisia yli- ja ali- arvostuksia ja yrittää auttaa niitä, jotka huomaamattaan tai laiskuuttaan ovat maksamassa osakkeesta väärää hintaa. Osaketraidari luo likviditeettiä ja stabiilimmat markkinat meille kaikille."
Tämä on nimenomaan treidauksen merkitys talouden kokonaisuuden kannalta. Likviditeetti on tärkeää missä tahansa kaupankäynnissä, ei vain arvopapereissa. En väitä tekeväni kauppaa turvatakseni arvopaperimarkkinoiden likviditeetin, eikä minulla siinä kummoista roolia ole, mutta tältä osin treidaus on silti tärkeä osa markkinataloutta, piensijoittajankin. Jos siitä joku saa siivunsa, minä tai muu, niin se on palkka työstä ja riskistä. Määriteltäköön se sitten psykologian termein miten tahansa – palkkaansa joka tapauksessa kaikki pitävät ansaittuna, eivät koskaan ahneutena, riippumatta työstä ja palkasta.
Heikki
Voi huhhuh…näin on.Ei voi
Voi huhhuh…näin on.Ei voi muuta kun ihmetellä.Koko kirjoituksesta minulla jäi uupumaan teksti sijoittajavastuusta.Samaten meiltä Työmiehiltä ja Naisilta kovasti peräänkuulutettavat palkkamaltillisuudet ja nollalinjat? Miten sijoittaja tai yritysjohtaja,joka usein toimii ristiin samoissa tehtävissä tällaiseen osallistuu? Rohmuamalla itselleen enemmän pääomaa kiertämällä palkkatulot pääomatuloiksi,tai kaikennäköisten holding yhtiöiden kautta kierrättämällä rahaa,ulkomaita myöten,verottajaa karkuun.Potkitaan ihmisiä työpaikoilta pihalle ja hyvinvointihan senkun vaan lisääntyy yhteiskunnassa näillä toimin.Kyse on silkasta ahneudesta,vastuuntunnottomuudesta sekä moraalin puutteesta.Näistä syistä ei tule talouskasvua näkymään.Sijoittaja ahneuksissaan pumppaa yrityksen kuivaksi,kun se ei tuota,täysin ylimitoitettujen ahneiden ja erittäin kyseenalaisten laskelmien mukaan,tulosta,potkimalla työläisen pois.Työläisen kohdalla tämä tarkoittaa sitä,ettei ole ostovoimaa.Talouskasvua ei tule.Yritysjohtajille maksetaan kunnon bonukset tehtaiden sulkemisesta,ja seuraava jäähdyttelyvirka jossakin hieman näkymättömämmässä virassa,korkein palkoin. Verojärjestelyt,kansankielellä veronkierto kuriin.Täydellinen ,ns avoin,ns rehellinen läpinäkyvyys pankkisektorille.Minun tilini kestää tarkastuksen salailematta,niinkai sinunkin?? : ) ..ja ellei kestä,kerrothan minulle ystävällisesti,miksi asia on näin? Epäselvyyksien kohdalla,puolueettomin? lainmuutoksin puuttumista selvään lypsytoimintaan.Vai pitäisikö vain "sopivat"kusetukset sallia? = ) "sopiva" = Aloittaja käyttää hauskaa sanaa,sopivista säännöistä,sopivista palkkaeroista jne.Hassu sanamuoto,enkä voi olla kysymättä,Sinun vai minun sopiva?Vaiko naapurin Irman?? = ) Kaunista kesää kaikille,tasapuolisesti. -Frej Renvall
Yritystoiminnan ja sijoitustoiminnan roolit pitää olla erilliset
Sijoittajavastuuta on tuottavien sijoitusten tekeminen
Ehkä tuo viesti sijoittajavastuusta jäi artikkelissa hieman piiloon. Artikkelin viesti kuitenkin käsittelee sijoittajavastuuta. Sijoittajan vastuulla on ohjata yhteiskunnan pääomat (=sijoittaa) niiden käyttöön, jotka osaavat tuottaa parhaita palveluita ja tuotteita. Tämä on sijoittajan tehtävä.
Sijoittajavastuu on onnistunut hyvin, kun pääomat on sijoitettu yrityksiin, joiden tuotteet menestyvät. Sijoittajavastuun onnistumisen mitta on tuotto. Mitä parempi tuotto, sen paremmin on sijoittajavastuu onnistunut. Asiat pitää tietenkin hoitaa lakien ja hyvän tavan puitteissa – niin kuin kaikki muukin toiminta.
Yritystoiminnan tavoitteet on hyvä pitää erillään sijoittajan tehtävistä
Yrityksen tehtävänä on organisoitua tekemään hyviä tuotteita ja palveluita asiakkaille. Jos tuotteet ovat hyviä ja menestyvät, yritys saa tuloa ja pystyy houkuttelemaan uusia työntekijöitä ja pääomaa. Ellei tuotteille ole kysyntää, niin yritysjohto joutuu supistamaan toimintaa, sopeuttamaan tuotteiden hintoja tai yrityksen palkkatasoa. Nämäkin asiat pitää tietenkin hoitaa lakien ja hyvän tavan puitteissa – niin kuin kaikki muukin toiminta.
Yritystoiminnan ja sijoitustoiminnan roolit on hyvä pitää erillään
On erittäin tärkeää, että yritystoiminta pidetään erillään sijoitustoiminnasta. Samat henkilöt eivät pääsääntöisesti toimi molemmissa rooleissa. Vain joissain pienissä perheyhtiöissä tehdään poikkeus.
Roolien eriyttäminen on tärkeää:
– Taitava yritysihminen osaa organisoida ja organisoitua tekemään tietylle asiakaskunnalle hyviä palveluita ja tuotteita. Tämä on oma osaamisalueensa, joka poikkeaa sijoittajan tehtävistä.
– Taitava sijoittaja osaa ohjata pääomia hyville yritysihmisille. Hän osaa myös yrityksen hallituksessa nähdä yrityksen toimintaympäristöön vaikuttavia muutosprosesseja ja hän osaa niiden perusteella ohjata yritystä mergereihin tai yritysostoihin. Nämä ovat omistajatason strategisia tehtäviä.
– Jos sijoittaja ja yritysjohtaja ovat samoja henkilöitä niin vaarana on, että yhteiskunnan pääomat jäävät nalkkiin supistuvalla alalla toimivaan yritykseen. Yritysjohdosta riippumaton sijoittaja pystyy ottamaan etäisyyttä ja siirtelemään pääomia paremmin sinne missä niitä oikeasti tarvitaan.