Sijoittajan kannattaa välillä pysähtyä ja miettiä miksi hän sijoittaa. Ovatko sijoituskohteet ja allokaatiot järkeviä sijoitustarkoitukseen nähden. Toimitanko järjen vai tunteen ehdoilla?

Usein teoreetikot rakentavat mallejaan sen olettamuksen varaan että sijoittajat toimivat rationaalisesti. Näin ei ole. Sijoittajatkin ovat ihmisiä, ja ihmiset toimivat usein tunteen vallassa. Rakkauselämässä tunne on hyvä neuvonantaja, sijoittamisessa vähemmän pätevä.

Yksi tyypillinen tilanne missä tunteet jallittavat järjen on kun tapahtuman todennäköisyys on pieni, mutta suuria tunteita herättävä. Tätä käyttävät hyväksi mm. Oy Veikkaus ja vakuutusyhtiöt. Kaikki tietävät että lottoamalla keskimäärin häviää. Silti kansa virtaa sankoin joukoin kupongit tanassa lottoamaan aina kun on erityisen suuri potti luvassa. Tunteet voittivat järjen. Lottoaminen voi silti olla perusteltua. Jos tarkoitus onkin pienellä panoksella kohottaa jännitystä arvontailtana on kyseessä aika halpa huvi. Lottoaja ei osta keskimääräistä tuottoa vaan jännitystä.

Vakuutusyhtiöt käyttävät taas hyväksi mahdollisen onnettomuuden aiheuttamaa mielipahaa. Entä jos rusikoit autosi lunastuskuntoon? Myöskään vakuutusyhtiöt eivät ole hyväntekeväisyyslaitoksia, vaan laskevat maksut niin että he keskimäärin jäävät voitolle. Eli jos vakuutuskohteen menetys ei aiheuta katastrofia (ts. on varaa korvata vastavaalla) on vakuuttaminen epärationaalista. Moni tosin ottaa autoonsa kaskon uutena ja "unohtaa" sitten irtisanoa sen.

Sijoittamisessa lottoamisen vastine voisi olla erilaisten high-tech startuppeihin sijoittaminen. Jokin niistä kun voi olla varsinainen kultamuna. Kassavirrasta viis – tässä on jännitystä ja hyvä stoori. Laput vetämään ja sitten seuraamaan "arvontaa" livenä pörssissä joka päivä. Jos sijoittamisen (tässä pitäisi kyllä käyttää sanaa spekulointi) tarkoitus on jännityksen tuottaminen, niin siitä vaan.

Vakuutusta vastaava tuote sijoittajalle voisi olla jokin näistä pääomaturvatuista tuotteista : Sijoita osakkeisiin pääomaturvatusti! Kävi niin tai näin , saat aina rahasi takaisin (tosin otamme ihan pienen merkintäpalkkion). Jos kaikki mainitut osakkeet nousevat saat tuotosta xx%. Tässäkin tapauksessa liikkeellelaskija on turvannut selustansa, ja kääräisee keskimäärin sievoisen voiton. Jos sijoittajalla ei ole varaa menettää pientäkään osaa pääomastaan, eikä taidot (tai sijoituksen pieni koko) estävät rakentamasta suojausta itse voivat nämäkin tuotteet puoltaa paikkaansa.

Voitonhuuman ja pelon lisäksi myös kiireen tunne on järjen vihollinen: Kurssit nousevat juuri nyt, nyt on pakko päästä heti mukaan! Tai: Kaamea osari, äkkiä eroon tuosta vessapaperista. Yön yli nukkumisesta seuraa silti harvoin katastrofi.

Homo Economicus neuvoo: Mieti miksi sijoitat! Onko tarkoitus toimia järjen vai tunteen ehdoilla? Oletko pelaamassa vai sijoittamassa? Niin kiirettä ei ole että ei ehdi miettiä asioita kunnolla. Sijoituspäätösten kirjaaminen ihan vaikka ruutuvihkoon on monasti avuksi. Miksi ostin tuon osakkeen? Kun puntit alkavat tutista on hyvä tarkistaa ovatko päätöskriteerit edelleen voimassa vai ei. Jos ovat, niin rauhallisesti vain! Päätöspäiväkirja on lisäksi hyvä  työkalu jo oppimisen kannalta. Jos olet tehnyt huonon (tai erikoisen hyvän) päätöksen voit jälkeenpäin käydä tarkastamassa perustelut.

Sijoittajan kannattaa välillä pysähtyä ja miettiä miksi hän sijoittaa. Ovatko sijoituskohteet ja allokaatiot järkeviä sijoitustarkoitukseen nähden. Toimitanko järjen vai tunteen ehdoilla?

Usein teoreetikot rakentavat mallejaan sen olettamuksen varaan että sijoittajat toimivat rationaalisesti. Näin ei ole. Sijoittajatkin ovat ihmisiä, ja ihmiset toimivat usein tunteen vallassa. Rakkauselämässä tunne on hyvä neuvonantaja, sijoittamisessa vähemmän pätevä.

Yksi tyypillinen tilanne missä tunteet jallittavat järjen on kun tapahtuman todennäköisyys on pieni, mutta suuria tunteita herättävä. Tätä käyttävät hyväksi mm. Oy Veikkaus ja vakuutusyhtiöt. Kaikki tietävät että lottoamalla keskimäärin häviää. Silti kansa virtaa sankoin joukoin kupongit tanassa lottoamaan aina kun on erityisen suuri potti luvassa. Tunteet voittivat järjen. Lottoaminen voi silti olla perusteltua. Jos tarkoitus onkin pienellä panoksella kohottaa jännitystä arvontailtana on kyseessä aika halpa huvi. Lottoaja ei osta keskimääräistä tuottoa vaan jännitystä.

Vakuutusyhtiöt käyttävät taas hyväksi mahdollisen onnettomuuden aiheuttamaa mielipahaa. Entä jos rusikoit autosi lunastuskuntoon? Myöskään vakuutusyhtiöt eivät ole hyväntekeväisyyslaitoksia, vaan laskevat maksut niin että he keskimäärin jäävät voitolle. Eli jos vakuutuskohteen menetys ei aiheuta katastrofia (ts. on varaa korvata vastavaalla) on vakuuttaminen epärationaalista. Moni tosin ottaa autoonsa kaskon uutena ja "unohtaa" sitten irtisanoa sen.

Sijoittamisessa lottoamisen vastine voisi olla erilaisten high-tech startuppeihin sijoittaminen. Jokin niistä kun voi olla varsinainen kultamuna. Kassavirrasta viis – tässä on jännitystä ja hyvä stoori. Laput vetämään ja sitten seuraamaan "arvontaa" livenä pörssissä joka päivä. Jos sijoittamisen (tässä pitäisi kyllä käyttää sanaa spekulointi) tarkoitus on jännityksen tuottaminen, niin siitä vaan.

Vakuutusta vastaava tuote sijoittajalle voisi olla jokin näistä pääomaturvatuista tuotteista : Sijoita osakkeisiin pääomaturvatusti! Kävi niin tai näin , saat aina rahasi takaisin (tosin otamme ihan pienen merkintäpalkkion). Jos kaikki mainitut osakkeet nousevat saat tuotosta xx%. Tässäkin tapauksessa liikkeellelaskija on turvannut selustansa, ja kääräisee keskimäärin sievoisen voiton. Jos sijoittajalla ei ole varaa menettää pientäkään osaa pääomastaan, eikä taidot (tai sijoituksen pieni koko) estävät rakentamasta suojausta itse voivat nämäkin tuotteet puoltaa paikkaansa.

Voitonhuuman ja pelon lisäksi myös kiireen tunne on järjen vihollinen: Kurssit nousevat juuri nyt, nyt on pakko päästä heti mukaan! Tai: Kaamea osari, äkkiä eroon tuosta vessapaperista. Yön yli nukkumisesta seuraa silti harvoin katastrofi.

Homo Economicus neuvoo: Mieti miksi sijoitat! Onko tarkoitus toimia järjen vai tunteen ehdoilla? Oletko pelaamassa vai sijoittamassa? Niin kiirettä ei ole että ei ehdi miettiä asioita kunnolla. Sijoituspäätösten kirjaaminen ihan vaikka ruutuvihkoon on monasti avuksi. Miksi ostin tuon osakkeen? Kun puntit alkavat tutista on hyvä tarkistaa ovatko päätöskriteerit edelleen voimassa vai ei. Jos ovat, niin rauhallisesti vain! Päätöspäiväkirja on lisäksi hyvä  työkalu jo oppimisen kannalta. Jos olet tehnyt huonon (tai erikoisen hyvän) päätöksen voit jälkeenpäin käydä tarkastamassa perustelut.