Sijoittajan vuosi 2017 oli hyvä

Sijoittajan reaalituotot olivat vuonna 2017 hyviä lähes kautta linjan. Ainoastaan inflaatiokorjatut korkotuotot jäivät reilusti pakkaselle.

Tyypillinen, osan rahoistaan korkorahastoihin sijoittanut sijoittaja, on saanut noin 3,5% reaalisen tuoton, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Tästä tuotosta ja inflaatiosta maksetaan veroa valtiolle noin 30% ja sijoittajalle jää silloin vielä runsas 2% tosiasiallista tuottoa.

Tietoja laskelmasta:

  • Laskelma perustuu reaaliseen tuottoon, jossa on otettu huomioon 1,5% inflaatio.
  • Osakkeille on otettu huomioon osingot
  • Asunnoille on laskettu 4% vuokratuotto sekä 1,5% nimellinen hinnannousu.
  • Mäntytukille on laskettu 3% vuotuinen kasvu sekä 4% puun hinnannousu.
  • Reaalisesta arvonnoususta, inflaatiosta, osingoista ja korkotuotoista perittävää noin 30% veroa ei ole otettu huomioon
  • Tuotot on laskettu euroissa. Euron 13% arvonnousu suhteessa dollariin on vaikuttanut euroalueen ulkopuolisista osakkeista saatuun tuottoon.
  • Osakkeista ja lainapapereista saadut tuotot on laskettu edullisten indeksirahastojen tuottojen perusteella

 

 

 

Related Posts

Sijoittaminen

Magnificent 7: Capex, sitoumukset, tilauskanta ja vapaa kassavirta

Tein seurannan, joka päivittyy automaattisesti kerran viikossa maanantaisin.

https://mag-seven-money-map.lovable.app/

Mag7-yhtiöiden investointeja pidetään suurina. Osalla näin onkin, mutta ei kaikilla. Applen ja NVidia eivät tarvitse suuria CAPEX-investointeja.

Apple ja

Yhteiskunta

Maahanmuuttaneet lapset hyötyvät jos pääsevät oppimaan suomea yhdessä muiden lasten kanssa

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen oppiminen tulee siirtää yhteisiin opetusryhmiin muiden lasten kanssa, esittää ekonomisti Sanna Kurronen EVAlle laatimassaan analyysissä. Maahanmuuttajien tulee päästä yhteiseen toimintaan ja

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.