Eri maissa on erilaista politiikkaa ja suoraan maiden BKT:n kasvua ei voi olettaa olevan sama kuin maassa olevien yritysten tuloksien kasvu (teoriassa koko maailmassa osakkeiden tuotto on sama kuin osingot+BKT:n kasvu). Mutta joissakin maissa, itse asiassa varsin useissa maissa, listattujen osakkeiden markkina-arvo on suurempi kuin BKT ja suhteissa on paljon vaihtelua.

(Lähde: http://www.marketvectorsindices.com/)

Tämä suhdehan voi vaihdella myös ajan myötä ja se voi antaa erilaisen tuoton listatuille osakkeille. Varsinkin nyt vaara on normaalia suurempi kun puhutaan paljon pörssin turmiollisuudesta talouksille. Toinen asia mihin kehittyvien maiden markkinoinnissa ei haluta kiinnittää tarpeeksi suurta huomiota on yksittäisiin osakkeisiin tai kokonaiseen indeksiin kohdistuva poliittinen riski. Muistamme vielä hyvin Venäjällä Yukosin tapauksen, missä 20 % koko Venäjän öljyntuotannosta vaihtoi varsin nopeasti omistajaansa. Mikäli kehittyvissä maissa tapahtuu uusia vallansiirtoja, niin yritysten omistajatkin saattavat vaihtua. Vaikka kehittyvissäkin maissa tapahtuu säännöllisesti säännöksien vastaista toimintaa, niin kehittyvissä maissa se on paljon yleisempää. Monet asiat mitkä ovat epäterveinä kielletty EU-maissa, ovat arkipäivää kehittyvissä maissa.  Näin se oli ennen Suomessakin. Tämän pitäisi näkyä arvostustasoissa.

(Lähde: http://www.marketvectorsindices.com/)

Jos ajatellaan, että yrityksellä on suuri omaisuus suhteessa siitä maksettavaan hintaan, niin se antanee varmuutta pörssilaskua vastaan. Kehittyvien maiden osakkeisiin on hinnoiteltu jo tulevaa talouskasvua mukaan. Vuodenvaihteessa Vanguard ilmoitti, että heidän MSCI Emerging Markets ETF rahaston P/E luku on 11,1 ja P/B on 1,7. Eli kehittyvien markkinoiden perinteelliset arvostustasot eivät ole edullisia verrattuna kehittyneiden markkinoiden arvostustasoon. Varsin paljon nopeampi talouskasvu on hinnoiteltu jo osakkeiden hintaan. Onkohan korkeampaa riskiä mitä näihin osakkeisiin sisältyy hinnoiteltu oikein? Tai hinnoitellaanko peräti kehittyvien maiden antamaa hajautushyötyä osakkeisiin? Tällöin sitä hyötyä hajautuksesta ei saataisi. Kun niin moni myy kehittyvien markkinoiden tuotteita monilla eri argumenteilla, niin kannattaa olla hyvin tarkkana näiden puheiden kanssa. Vaikka Aasia nousisi nykyisestä, niin ei ole mitenkään selvää, että osakkeet siellä ovat omistamisen arvoisia suhteessa niistä maksettavaan hintaan. Perinteellisesti kehitysmaiden osakkeet ovat olleet huomattavasti halvempia kuin teollistuneiden maiden osakkeet. Kehitys ei ole koskaan tasaista, siinä on paljon monttuja vaikka pääsuunta olisi eteenpäin.