Sijoitussuunnitelma (Sijoittamisen perusteet osa3)

Hyvin suunniteltu on puoliksi valmis. Vanha sanonta pätee myös sijoittamisessa. Ennen sijoitusten tekoa on syytä miettiä henkilökohtainen sijoitussuunnitelma. Tässä suunnitelmassa määrität minkälaisella aikavälillä ja millaisella riskillä haluat sijoittamiseen lähteä mukaan. Ensimmäinen asia on syytä miettiä, millä aikavälillä uskot tarvitsevasi rahat käyttöön. Tämä määrittelee myös pitkälti mihin sijoitusintrumentteihin ylipäätään kannattaa sijoittaa.

Keskimääräinen sijoitusaika eri kohteissa

  • Alle 1v Pankkitalletukset (tai rahamarkkina/kassakorko rahastot) – tuotto 1-2% vuodessa, jos korot pysyvät alhaalla
  • 1-5v Korkorahastot (lyhyet ja pitkät korot) – tuotto vaihtele, mutta odotettavissa 2-5% vuodessa tai parempaakin
  • Yli 5v Osakkeet tai osakerahastot – historiallisesti noin 8% vuodessa, mutta tuotto vaihtelee rajusti vuosien saatossa

Keskimääräinen sijoitusaika tarkoittaa, että on todennäköisempää tämän aikavälin jälkeen, että sijoituksesi ovat plussalla. Osakemarkkinoiden hinnat ovat heiluneet hurjasti viime vuosina. Jos sijoitat nousukauden lopulla osakkeisiin on hyvin todennäköistä että kestää vuosia ennen kuin sijoituksesi ovat plussalla. Osakemarkkinoille sijoittajan onkin syytä tutustua taloussykleihin ja välttää osakkeiden tai rahastojen ostoa nousukauden lopulla. Paras aika ostaa osakkeita on taantumassa tai lamassa, jolloin kurssit ovat hyvin alhaalla. Eli yleensä silloin, kun talousuutiset ovat pahimmillaan.

Kuva Taloussanomien sivulta Suomen pörssi indeksin (OMX PI) 10-vuoden hintakehitys graafi

Sijoitusten hajauttaminen

Pankin ja sijoitusyhtiöt myyvät mielellään omia osakerahastojaan, joista he voivat rahastaa isoja palkkioita. Ellet oikeasti ole valmis ottamaan suurta riskiä sijoituksissa – eli suunnittelet sijoittavan todella pitkällä aikavälillä (yli 10-vuotta) – älä sijoita kaikkia rahojasi osakemarkkinoille. Osa sijoituksista kannattaa pitää matalamman riskin korkorahastoissa. Näissä kulut ovat yleensä huomattavasti osakerahastoja alhaisempia ja myös riski maltillisempi.

Seligsonin euro-obligaatio rahasto on ollut melko tasainen verrattuna osakemarkkinan heilahteluun

  • Nyrkkisääntö: Sijoita korkorahastoihin yhtä paljon prosenteissa, mitä on sinun ikäsi. Nuorempana voit ottaa suurempaa riskiä, koska sijoitusaikasi on todennäköisesti pidempi. Eli 40-vuotiaana sijoituksistasi voisi olla 40% korkorahastoissa ja 60% osakemarkkinoilla.

Seuraa markkinoita, jos sijoitat osakemarkkinoille

Vuonna 2003 tai 2009 osakkeita ostanut on edelleen mukavasti voitolla sijoituksissa. Mutta olisiko ollut syytä myydä osuutesi jo ennen pörssin alastuloa?

Oikean ajoituksen ostoille ja myynneille vaatii markkinoiden ja talouden seuraamista. Yleensä nousukausi kestää 3-5 vuotta ja laskukausi 1-2 vuotta. Seuraa pitkäaikaisia trendejä ja vähennä osakepainotusta, kun talouden uutiset alkavat synkistyä ja kurssit ovat laskussa. Täydellinen ajoitus on kuitenkin enemmän tuuripeliä, mutta riittää kun tunnistaa isot syklit ja toimii rohkeasti sen mukaisesti.

Seppo Saario on kirjoittanut mainion kirjan "Miten sijoitan pörssiosakkeisiin" sijoittamista. Vaikka kirja onkin jo vuosia vanha ja kirjoitettu pörssin nousun kulta-aikaan (pörssi oli noussut 80-luvulta, mutta jatkuva nousu alkoi kunnolla yskiä 2000-luvun alussa), siinä on kultaisia vinkkejä. Seppo Saario on antanut vinkiksi, että laskukautena on syytä odottaa 1-1,5 vuotta siitä, kun pörssilasku on alkanut. Tämän jälkeen saattaa olla hyvä aika palata ostoksille. Jos tämä keskimääräinen sääntö pitää edelleen paikkaansa, niin ostojen aika osakemarkkinoilla voisi tulla joskus ensi keväänä 2012.

Tapiolan sijoitusuutisessa uskotaan "osakkeiden olevan kalliita näkymiin nähden". Eli olemmeko vasta laskun alkuvaiheessa pörssissä?

Katsaus minun sijoituksiin

Omat ylimääräiset rahani olen sijoittanut seuraavasti:

Pankkitilillä on hyvä olla muutaman kuukauden hätävarat. Loput rahat odottavat parempaa aikaa osakesijoituksiin. Pidän Seligsonin rahastoista, koska niiden rahastoissa on pienet kulut. Kannattaa vertailla eri pankkien tarjoamien rahastojen kuluja. Pitkällä aikavälillä muutaman prosentin erot kuluissa muuttuvat isoiksi euroiksi. Lisää tietoa Seligsonin tarjoamista rahastoista löydät heidän kotisivulta http://www.seligson.fi

Aika nössöä säästää korkorahastoihin, mutta pidän sitä tässä markkinatilanteessa hyvänä ratkaisuna. Sijoitukset ovatkin kasvaneet useilla prosenteilla pörssikurssien laskiessa hurjasti. Kärsivällinen sijoittaja osaa odottaa parempaa ostohetkeä. Toivottavasti en tule myöhästymään osakeostoissa.

Linkkejä:

Aloittelevan sijoittajan on hyvä tutustua Pörssisäätiön mainioihin ilmaisiin oppaisiin.

On myös hyvä lukea verotuksesta sijoittamisessa. Pidänkin pankkitiliä parempana kassakorko/rahamarkkina-rahastoja, joita ei veroteta vuosittain. Säästötilin tuotosta maksatkin automaattisen veron joka vuosi, rahastossa raha kasvaa parempaa korkoa korolle, jos niitä ei nosteta.

4 thoughts on “Sijoitussuunnitelma (Sijoittamisen perusteet osa3)

  1. Korkomarkkinoiden riski

    Kiitos selkeästä artikkelista! Kerrot, että sijoituksesi ovat tällä hetkellä korkorahastoissa ja nimenomaan Seligsonin Euro Obligaatio, Euro Corporate ja Rahamarkkinarahasto -tuotteissa. Nyt kun elämme euroalueella melkoisen ennustamatonta aikaa, miten suurena pidät esimerkiksi Euro Obligaatio -rahaston luottoriskiä (useita Italian ja Espanjan valtion obligaatioita)? Painiskelen saman asian äärellä ja olen pohtinut, miten toteuttaa korkomarkkinoiden hajautus Euroopan ulkopuolelle yksinkertaisin instrumentein. -MP

    1. Soitin itseasiassa Seligsonin

      Soitin itseasiassa Seligsonin rahastonhoitajalle kuukausi takaperin ja kyselin hänen näkemystään asiasta. Obligaatio-rahastonhoitajalla oli hieman pessimistinen näkemys korkorahastoista, eli pitkällä aikavälillä korot ja tuotto tulevat hänen mukaansa pysymään matalana. Hän kertoi myös, että tilanne on ennaltanäkemätön hänen yli 20-vuotisen uran aikana. Tässä syynä euroalueiden kriisi. Eli tuottoa saa, mutta ei välttämättä kovinkaan suuria – pysytään muutamassa prosentissa. Toiseksi obligaatioissa kun valtion lainapapereiden korko nousee, niin se yleensä näkyy negatiivisena tuottona. Eli markkinoille tulee parempikorkoisia pitkiä obligaatioita. Tää lisää jonkin verran riskiä.

      Oma näkemykseni kuitenkin poikkeaa hieman rahastonhoitajan näkemyksestä. Taantuman ollessa melko varmaa, korot eivät tule ainakaan nousemaan. EKP ei tässä tilanteessa voi nostaa korkoja ja euribor-markkinakorot ovat pikemminkin laskupaineessa. Tämä on hyvä signaali korkorahastoille. Kesän aikana obligaatiorahasto onkin noussut useita prosentteja, mutta saattaa se toki laskeakin lyhyellä aikavälillä.

      Italian, Kreikan ja Espanjan lainapaperien korot ovat nousseet hurjasti. Tämä luo todella erikoisen tilanteen ja lisää euro obligaatioiden riskiä. Eli käytönnössä riski lisääntyy, että korkeakorkoisia lainapapereita tulee ja korkorahastoissa on laskupainetta näiden maiden osalta. On kuitenkin melko epätodennäköistä, että Italian kokoinen talous päästettäisiin kriisiin. Kreikan, Irlannin ja Espanjan lainapaperimarkinat ovat sen verran pienet, ettei niillä juurikaan ole vaikutusta. Italian lainapaperimarkkinat ovat sen sijaan suuremmat ja tätä tilannetta kannattaakin seurata tarkkana.

      Pidän kuitenkin euro obligaatio rahaston riskiä melko maltillisena ja odotan pikemminkin seuraavan vuoden aikana nousua, kuin laskua. EKP mm. ostaa lainapapereita markkinoilla, jotta isommalta kriisiltä vältyttäisiin lainapaperimarkkinoilla.

      Kannattaa tutusta Seligsonin Rahastoluotaimeen. Tällä näet suoraan miten suuri osuus on esim. Italian lainapapereissa.

      PS. 1kk tuotto Euro Obligaatiorahastossa on tällä hetkellä +1,96% – vielä ei riskit ole toteutuneet. Nykyisten lainapereiden korkojen mukaan 1-vuoden tuottoarvio on Seligsonin mukaan +3,37%.

  2. Markkinoiden syklit

    Yllättävää, että Saarion mukaan markkinoiden nousukausi kestäisi 3-5 vuotta ja laskukausi 1-2 vuotta. Olen käynyt keskustelemassa Op:n, Sammon ja Fimin analyytikoiden kanssa ja katsellut heidän kanssaan historialisia kurssikäyriä. Suuret syklit kulkevat n. 10 vuoden jaksoissa ja taantumien jälkeen nousukautta kestää yleensä vähintään 7 vutta. Fimin tiedotustilaisuudessa heijastettiin historiallinen näkymä, josta selvisi, että pörssissä on eletty useita jaksoja, jolloin osakkeista ei ole saanut tuottoa 10 vuoteen eli juuri tuon historiallisen syklin ajan. Fim arvioi, että nyt saatetaan elää juuri tuota vaihetta – jos nousua tulee, se on hyvin vähäistä. Suuria voittoja ei olisi näköpiirissä. 

    Historiallisee sykliin perustuen monet ehtivät uskoa nousukauden jatkuvan vielä useita vuosia. Mm. Kim Lindström varoitteli, että markkinoilta poissa oleminen voi kostautua. Hän huomautti, aivan oikein, että elämme nyt vasta taantuman jälkeisen nousuvaiheen kolmatta vuotta – Lindström arvioi sen perusteella, että pari tulevaa vuotta ovat nousujohteisia. Noiden arvioiden jälkeen taloustilanne on ehtinyt synkistyä huomattavasti: pari vuotta finanssikriisistä ja elämme mm. luottokriisissä, jota ylivelkaantumiset, kehittyvien maiden talouskehittymisen hidastuminen ja EU:n ongelmat ovat synkistäneet. Itsekin tukeuduin kauan historiallisiin 10 vuoden sykleihin, kunnes huhtikuusssa markkinariskin alkaessa paisua möin osakkeeni pois.  

    Monet suursijoittajat ovat palailemassa markkinoille. Warren Buffet aloitti osakeostonsa jo kesällä. Lienee niin, että historialiset syklit eivät ota huomioon sellaista mahdollisuutta, että taantuman jälkeen seuraisi muutaman vuoden päästä toinen taantuma – tätähän nyt pelätään. Itse ajattelin pysyä käteisessä ja katsoa Q3:n tulosten jälkeen, mitä taantumalle kuuluu. Odotan, että yritykset tulevat laskemaan tulosennusteitaan ja sitä mukaan osakkeiden hinnat voisivat hyvinkin laskeutua nykyistä houkuttelevammalle tasolle. 

    1. Mielestäni Lindström on ollut

      Mielestäni Lindström on ollut aika optimisti tilanteessa kuin tilanteessa osakemarkkinoilla. smiley

      Saarion 1-1,5 vuoden paluu markkinoille oli keskimääräinen laskettu aika viimeisen sadan vuoden ajalta pörssissä. Eli mitään varmuutta siitä, että se olisi kaikissa tilanteissa pätevä ei ole. Aikaisemmin 80- ja 90-luvulla pörssisyklit tuntuivat olevan 2000-lukua pidempiä. Suomen pörssi myös reagoi ulkomaisia pörssejä aggressiivisemmin markkinahäiriöihin. Markkinoiden suuntaa nyt on todella vaikea arvioida. Nytkin saattaa käydä juuri niin monet sanovat, eli notkahduksesta tuleekin lyhytaikainen. Heinäkuun data onkin ollut yllättävän hyvää. Yritysten tulokset ovat kohtuullisia, vaikka muutamia tulosvaroituksia onkin tullut. Hullun halpoja osakkeet eivät kuitenkaan ole – ollaan pitkänaikavälin keskiarvossa (P/E 10-12)

      Ekonomistit ovat kehittäneet useita eri mittaisia syklejä, puhutaan 3-5, 7-10 ja jopa 15-25-vuoden sykleistä.Taloussyklejä on eripituisia. Kondratevin pitkän aikavälin syklit ovat taas nostaneet suosiotaan, vaikka tämä ei olekaan "virallisesti hyväksyttyjen" syklien listalla. Tosiaankin viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme olleet pidempiaikaisessa laskusuhdanteessa 70-luvun tapaan. Näitä jaksoja on nähty ennenkin. Jotkut ekonomistit ovatkin ennustaneet että tämä "perma bear"-jakso pikemminkin jatkuu. Nousuralleja on silti näilläkin markkinoilla ja jossain vaiheessa tämäkin vaihe tulee kääntymään pitkäaikaisemmaksi nousuksi.

      Tosin pelkät pörssikäyrät unohtavat osinkojen merkityksen tuotossa. Keskimäärin osingot nostavat noin 2% tuottoa vuodessa. Defensiiviset yhtiöt maksavat selkeästi tätäkin suurempia osinkoja. Tälläisena aikana voikin olla hyvä nostaa hyvien osinkomaksajien osuutta osakesalkussa (esim. Fortum, Teliasonera, Kesko, jne.). Tästä syystä aionkin siirtää myöhemmin tänä tai ensi vuonna korkorahastoja osakemarkkinoille ja nauttia osinkotuloista.

Comments are closed.

Related Posts