Perjantaina S&P 500 kävi jälleen näykkäisemässä 200 päivän liukuvaa keskiarvoa. Kunnon paniikkia kuitenkaan ei päästy näkemään. Shortit tuntuivat olevan aivan yhtä haluttomia pitämään positioitaan viikonlopun yli kuin longitkin. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä velkamörköpäätös aiheuttaa suurella varmuudella kovaa vipinää indekseissä. Katselin mielenkiinnolla 20 päivän NH-NL indeksin käytöstä Keltner kanavan (2,5) pohjalla. Kanavasta ulos murtautuminen alaspäin ja takaisin paluu kanavaan, on tyypillisesti indikaatio hyvän pompun alusta tai siihen virittymisestä. Indeksi on painunut -52,6 % tasolle. 50 %:n tasoa suuremmat negatiiviset lukemat ovat tyypillisesti niitä, missä jonkin lainen pohjanmuodostus tapahtuu. Lopullinen pohja useimmiten vaatii kyllä positiivisen divergenssin tuekseen.

65 päivän NH-NL antaa lyhyempää sisartaan mielenkiintoisemman kuvan markkinasta. Lähes 30 prosenttia S&P 500 osakkeista tekee uusia pohjia kesäkuuta alemmalla tasolla. Osaltaan tämä voi kertoa rotaatiosta, jossa aikaisemmin vahvana pysytelleitä osakkeita on tulosten myötä lyöty rankalla kädellä. Perjantain päätöstason mukaan 138 osaketta S&P 500 osakkeista on indeksin kesäkuun pohjan päivän tason yläpuolella.  Tämä taas kertoo melko karua kieltä siitä, kuinka valtaosa indeksin osakkeista on väsähtänyt kesähelteen aikaan. Pieni joukko painoarvoltaan suuria lappuja pitää indeksiä ylhäällä luoden hieman harhaista kuvaa markkinan terveydentilasta.

Mielenkiintoista nähdä koska nämä liukumäkiosakkeet löytävät tukevaa maata jalkojensa alle. Silloin ollaan valmiita uuteen nousuun ja luvassa on varmasti mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Lähipäivät ovat mielenkiintoisi, kun saamme jonkinlaisia suuntaviivoja USA:n velkamörön kesyttämisaikeista. Syksy kokoneisuudessaan on varmastikin pullollaan epävarmuutta ja erikoisia tilanteita. Eipä käy aika pitkäksi.

Matias

www.ViikkoRaha.info