SSAB, Telia ja Nordea kuuluvat Helsingin pörssin osinkoaateliin

Sijoittaminen

Korkotason ylittävää osinkotuottoa tarjoavat yritykset ovat sijoittajien suosiossa korkeiden korkojen aikana. Oheisessa taulukossa on OMXH25 yhtiöt järjestettynä osinkotuoton mukaan.  Noin puolet yhtiöistä kuuluu hyviin osingonmaksajiin, jotka tarjoavat pörssisijoitukselle korkotason ylittävää osinkotuottoa ja ovat näin arvioituna edullisia.

Hyvää osinkotuottoa ei kuitenkaan tänä kesänä palkittu. Listan kärkipaikkoja pitävien yritysten (SSAB ja Telia) kurssit ovat laskeneet 22% ja 11%. Näyttäisi siltä että osinkotuottoa ei ole muidenkaan osinko-osakkeiden osalta palkittu kurssinousulla vaikka periaatteessa pitäisi. Piksu Toimitus ei tiedä tähän ilmiöön syytä.

Osingon ohella sijoittajaa kiinnostaa myös osakekohtainen liikevaihdon ja tuloksen kasvu sekä kasvunäkymät. Hyvät kasvunäkymät innostavat yritysjohtoa investoimaan omaan yritykseensä sen sijaan että jakaisivat tuloksen osinkona.  Pieniin osinkoihin voi joidenkin yritysten kohdalla olla syynä myös halu keventää velkataakkaa. Osingot eivät ole ainoa tärkeä asia, vaikka hyvät osingot luovatkin luottamusta yrityksen haluun ja kykyyn palvella nimenomaan sijoittajaa.

Tietojen lähde: Marketwatch

 

One thought on “SSAB, Telia ja Nordea kuuluvat Helsingin pörssin osinkoaateliin

  1. Yli 80 % suomalaisista osakesijoittajista taitaa edelleen tuijottaa isoon osinkoon.

    Kuitenkaan maailmalla ei enää ajatella samaan tapaan. Tietysti huonoina pörssivuosina kannattaa ”jarrutella” ison osingon avulla, mikäli siitä on itselle hyötyä.

    Itse ajattelen toisin, eli kuten jenkitkin tekevät.

    Osinkotuotto on hyvä lisä ollessaan 2 – 4 %, mutta liikaa on haitaksi pörssimenestykselle yleensäkin globaaleilla markkinoilla. Toisaalta Suomessa on kaikki toisin kuin muualla tai yleensä..

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen