Strategia ja sen testaus: osa 1

Aloittelen tässä sarjaa missä testataan joitain strategioita ja pohditaan niiden tuottoa. Esittelen myös, ehkä normaalia nykyaikaisemman tavan käyttää teknistä analyysia. Jatkan sarjaa niin kauan kuin lukijoilla on kiinnostusta tai itsellä loppuu innostus. Se mihin sarja etenee, riippuu paljon kommenteista joita mahdollisesti saan.  Pyrin viemään strategian kehittelyä kommenttien suuntaan. Päivitän sarjaa suunnilleen viikoittain epämääräisenä päivänä, riippuen kommenteista ja omasta ajankäytöstäni.

Strategia 1: Olen lukenut jostakin, että DAX-indeksi on volatiilimpi kuin S&P 500–indeksi. Tämä on helppo todeta myös alla olevasta kuvasta. Jotkut käyttävät termiä Computational Statistic  alasta missä tutkitaan tilastollisia ilmiöitä graafisesti. Tämä sopii oikein hyvin pörssimaailman ilmiöihin ja ylipäätään eri aikasarjojen tutkimiseen. Verrataan sitten DAX–indeksiä ja S&P 500 indeksin tuottoa keskenään.

Tiedämme, että DAX on Saksan indeksi ja S&P 500 on USA:n indeksi. Saksan markkinat sulkeutuvat aina aikaisemmin kuin Yhdysvaltalaiset markkinat, niin voimme yrittää hyötyä tästä volatiliteetti erosta. Johdannaismarkkinat Saksassa (Eurex) ovat kuitenkin yhtä lailla auki kuin USA:n päämarkkina eli kello 23:00 asti. DAX futuuri seuraa hyvin tarkasti Yhdysvaltojen markkinoita silloin kun Frankfurtin pörssimarkkina on kiinni, niin tässä saattaa tulla hinnoitteluvirhe.  Osakemarkkinoilla puhutaan, että DAX:in beta on suurempi kuin S&P 500 indeksin, eli hintaherkkyys markkinan muutoksille on isompi. Tähän ilmiöön pyrimme tarttumaan. Tutkitaan asiaa:

  1. Katsotaan milloin S&P 500 indeksi on liikkunut paljon välillä 19:00–22:00
  2. Jos S&P 500 indeksi on liikkunut paljon tällä välillä, niin ostetaan tai myydään DAX-futuuria samaan suuntaan

Mikä sitten on paljon liikettä. Etsimme jotain tavallista suurempaa, mikä ylittäisi kohinan.  Teen niin (ainakin alussa en tiedä mitä tulee tulokseksi), että lasken n tunnin Average True Rangen (ATR) S&P 500 indeksistä ja kun muutos ylittää nn :n keskiarvon, niin ostan tai myyn lyhyeksi DAX-indeksifutuuria.

 

Suljen position sitten seuraavana aamuna kello 10:00. Yllä olevasta optimointikuvasta huomaamme, että tuotto on varsin vakaa kun ATR–jakson pituus on noin 100 ja keskihajonta noin 1. Onko tämä strategia sitten tuottava ja kuinka sitä pitäisi tutkia. Tutkin asiaa aikavälillä 4.3.2009–12.10.2011. Sain 110 kauppaa aikaiseksi tällä jaksolla joista 76 oli voitollisia. Voitollisia kauppoja oli long–puolella 36 kpl ja short puolella 40. Sharpen luku oli peräti 11,5 (long-puolen 12,4 ja short 10,7). Käydään tunnuslukuja myöhemmin tarkemmin lävitse.

Tässä on muutamia selkeitä virheitä, esim. lasken tuottojakson välillä 19:00–22:00 ja ostan kello 22.00. Enhän oikeasti voi ostaa tasan kello 22:00 jos kerran käytän sitä arvoa laskelmissani. Toinen on, että en ota huomioon komissiota. Nuo virheet saattavat tuntua pieniltä, mutta jos laitetaan position aukaisuun tunnin viive ja tutkimusaika 18:00-21:00 niin optimointikuva onkin toisen näköinen?

 

Nyt huomataan, että strategia on selkeästi tappiollinen. Kuinka jatkamme, ideoita! Vai onko koko ajatus siitä, että DAX ei seuraa optimaalisesti S&P 500 indeksiä Frankfurtin ollessa kiinni väärä? Tosiaan kertokaa miten olisi hyvä jatkaa! Vai vaihdetaanko strategiaa ja jos vaihdetaan niin kertokaa millaiseen, niin voin koodata sen ja tutkitaan sitä.

PS. Tuossa näytin monissa kirjoissa ja dokumenteissa olevan yhden virheen, eli ei käytetä kaupantekoviivettä. Asia tuntuu pieneltä, mutta tulos on merkittävä.

7 thoughts on “Strategia ja sen testaus: osa 1

  1. Oma kokemus

    En suoraan sanottuna kovin paljon ymmärtänyt analyysiasi, koska se on sofistikoitunut tavalla joka on minulle vieras, mutta oma kokemukseni on, että indeksit liikkuvat lähtökohtaisesti yhdensuuntaisesti poissulkien se tosiasia, että kunkin maan taloudessa ja sitä myöten pörssissä on oma kaltevuuskulmansa. Niin nousuissa kuin laskuissa.

    Kokemukseni mukaan pörssien liikeon kuin käärmeen kulkua: pötkö liikkuu yhtenäisen koordinaation mukaan, samaan suuntaan, mutta pää ja häntä voivat samaan aikaan liikkua hetkittäin eri suuntiin, paitsi ettei systeemillä ole päätä tai häntää, markkina on muodoltaan rengas. Pudotus- tai nousuliike kyllä menee läpi kaikki pörssit, mutta koska liike taittuu toíseen suuntaan, sitä on mahdoton tietää millään varmalla systeemillä. Jos vaikka lasku on kestänyt kolme kauppapäivää ja jenkkipörssit ovat mukana liikkeessä, seuraavana aamuna voi nousu alkaa Aasiassa, syystä tai viidennestä, usein ei kunnon syytä kukaan voi antaa.

    2009 suuri pudotus loppui europörsseissä kyseisen laskumarkkinan viimeisenä pohjapäivänä maaliskuussa, iltapäivällä (muistan ajankohdan hyvin koska tein tuolloin päiväkauppaa) täsmälleen samaan aikaan kaikkialla, ja nousuliike jatkui kovassa tahdissa heti USA:ssa pörssien avauduttua, avaus oli siellä kova gap. Aasiassa oltiin samana päivänä menty syvää dippiä, mutta tietysti sielläkin seuraava päivä oli kovaa rallia. 

    En edelleenkään tiedä, miksi taite tuli ao päivänä, mitään suurta uutista tms siihen ei liittynyt. Sen noina aikoina päiväkauppaa tehneenä opin, että toisten pörssien liikkeet eivät määrittele toisten aikasektoreiden pörssien liikkeitä ennustettavalla tavalla. Markkina elää reaaliajassa, koska se on yksi ja sama markkina globaalissa taloudessa. Dax ja Sp liikkuvat yhtä jalkaa, mutta niiden käänteitä ei voi ennustaa millään automaattisella logiikalla toistensa liikkeiden nojalla lyhyellä aikavälillä.

  2. Mielenkiintoista analyysia.

    Mielenkiintoista analyysia. Tuli mieleen, että mitenkä toimisi sellainen strategia, että riippuen S&P 500 suunnasta 19:00–23:00 välillä tehdään samansuuntainen positio DAX:n futuurilla seuraavaksi päiväksi esim. 10:00-18:00 välille. Eli vaikuttaako jenkkien nousu/lasku tulevaan pörssipäivään euroopassa.

  3. Tässä ehdotus

    Minusta seuraava näyttäisi toimivan:

    – jos DAX indeksin viimeisen 2,5 vuoden liukuva keskiarvo on S&P500 viimeisen 2,5 vuoden liukuvan yläpuolella niin laitetaan rahat S&P500 indeksiin

    – jos S&P 500 indeksin viimeisen 2,5 vuoden liukuva on DAX:n vastaavan yläpuolella niin laitetaan rahat DAX indeksiin

    Perustelu DAX ja S&P500 käyttäytyvät pitkällä aikavälillä aika lailla samalla tavalla. Toisinaan S&P500 on muutaman vuoden DAX indeksin yläpuolella ja toisinaan taas päinvastoin. Ehdottamallani strategialla rahat ovat aina siinä indeksissä joka jostain syystä on jäänyt jälkeen.

  4. Momentum vai lag?

    Jos ymmärsin oikein, et suojaa DAX positiota S&P 500 positiolla. Tällöin strategiasi tuotto riippuu mahdollisesti kahdesta tekijästä a) USA:n sulkemisen ja Euroopan avauksen välinen momentum ja b) mahdollinen viive S&P 500 ja DAXin välillä. Jos kyseessä on lag-efekti, voit saada sen selville suojaamalla DAX-futuurin ESsillä ja suljet sen aina DAX-futuurin kanssa samaan aikaan aamulla Euroopassa.

    Strategian voisi tehdä myös optioilla.

    J.Peltomäki

    1. Suojaus

      Peltomäen kommenttiin. Valitettavasti en ole pelannut optioilla, ne voisivat hyvin nostaa tuottopotentiaalia. Esimerkiksi paritreidauksessa optioden käyttö saattaisi parantaa tulosta. Lag-efektiä tarkoitan, eli S&P 500 indeksin iltanousu aiheuttaa Euroopassa nousua. Tosin haluaisin, että tämä aihe elää keskustelun mukaan, eli lopputulos on tuntematon ja syy mitä lopuksi tutkitaan voi olla joku aivan muukin. Ilmeisesti ES.llä tarkoitat Euro Stoxx 50 futuuria. ES ei ole hyvä instrumentti säilyttämään tätä mahdollista syntynyttä virhehinnoittelua, itse asiassa sehän ei suojaa sitä lainkaan, koska Euro Stoxxissa tapahtuu aivan vastaava virhehinnoittelu (jos oikein ymmärsin kommenttisi). Asia voidaan kuitenkin suojata S&P 500 futuurilla, kuten totesit.  Tutkin asiaa mahdollisesti nyt viikonloppuna jos vain kerkiän. Yleensä kun toisella instrumentilla suojataan toista, meidän pitäisi ottaa huomioon näiden keskinäinen hintaherkkyyden erot. Tämä hintaherkkyys on helppo laskea, tai nähdä graaffisesti Excelin scatter-kuvasta.

      Tuossa piirsin vuodesta 2000 alkaen scatter kuvion DAXin ja S&P 500 prosentuaalisista  päivämuutoksista (oikeampi olisi käyttää logaritmisia). Huomataan, että kun DAX liikkuu 2 %, niin S&P 500 indeksi liikkuu 2%*0,46 eli noin 1 prosentin. Jotta suojaisimme DAX–position, meidän täytyy ottaa kaksinkertainen määrää S&P 500 indeksiä.  Mutta koska nämä on laskettu Close-Close suoraan indeksistä, niin niiden korrelaatio on varsin heikko, mikä johtunee juuri tästä eriaikaisuudesta. Taas yksi tyypillinen virhe, eli ei verrata samanaikaisia arvoja.

      Nyt tein vastaavan scatter kuvan alkaen 10.2.2010 (minulla ei ole pidemmältä ajalta intradataa) S&P 500 indeksin futuurin arvomuutoksista kello 17:00 ja DAX indeksin kello 17:00 muutoksista ja huomaamme korrelaation huomattavaa paranemista (79%). Nyt hintaherkkyys on 73% eli jos DAX liikkuu 1% niin S&P 500 indeksi liikkuu 0,73%. Mutta kirjoittelen asiasta myöhemmin lisää joko tänään tai sitten ensi viikon lopulla.

      1. Strategiasta

        Ok. ES on siis tämä http://www.cmegroup.com/trading/equity-index/us-index/e-mini-sandp500.html. Nähdäkseni homman pointti (strategian idea) on siinä, että USA:n markkinoilla tulee shokki, johon DAX-futuuri ei reagoi riittävästi. Tämä pitäisi ottaa kiinni ETF:illä, futuureilla tai optioilla, siten että S&P 500 short – DAX long. Itse käyttäisin sellaista instumenttia, jolla olisi heikoin informaatiotehokkuus. Jos tästä ei tule ylituottoa, on kuvailemasi strategia pikemmin momentumstrategia. Sitten välissä on vielä Aasia, tällä pitäisi olla jokin rooli..? Itse antaisin myös voluumille painoa ja tekisin jotain WAP:lla.

        Tuloksia odotellessa…;)

        J.P.

  5. Strategioista ja ehdotuksia ?

    On olemassa sekä Seuraavia Indikaattoreita, esim. liukuvat keskiarvot, ja Ennakoivia Indikaattoreita, joina käytetään esim. indikaattorien divergenssejä hintakäyrään, hintakynttilämuodostelmia, kaupankäyntivolyymejä tai stokastista oskillaattoria. Seuraavat Indikaattorit ovat luonteeltaan enemmän deterministisiä ja Ennakoivat Indikaattorit  enemmän todennäköisyysperustaisia.

    Jos halutaan myös tunnistaa trendin todennäköisiä käänteitä, joita voi tulla esim. SP500:n ja DAX:in välistä Aasian markkinoilta, ei selvitä ajoissa pelkillä Seuraavilla Indikaattoreilla. Siihen tarvitaan  tilastollisten indikaattorien lisäksi  "todennäköisyyspohjaisia" indikaattoreita tai systeemejä.

    Hyviä esimerkkejä tästä löytyy Steve Palmqvistin kirjoittamista Markeplace Books kirjoista: "Money- Making  Candlestick Patterns – Backtested for Proven Results" ja "How to Take Money from the Markets- Creating Profitable Strategies", joissa on testattu ja todennettu erilaisten teknisten kaupankäyntistrategioiden kokemusperäistä, eli oikeastaan todennäköistä, tuloksellisutta osakkeilla ja indekseillä eri markkinatilanteissa.

    Näitä strategiota olen myös hiukan sivunnut omissa esityksissä TTC kerhon kokouksissa, esim. Piksun kevään 2011 blogitekstissä "Indikaattorien ja kynttilämuodostelmien hyödyntäminen osto- ja myyntiajoituspäätöksiin".  Tässäkin olisi yksi tie edetä ?

    Kari Laakso

     

     

    .    

     

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com