Venäjä ei lupaa hyvää Suomen taloudelle

Vladimir Putinin ilmoitus palata presidentiksi ei tullut sinänsä yllätyksenä, eikä se muuta mitään Venäjällä, jossa Putin on koko ajan ollut maan vahva mies. Mutta hänen odotettava kahden kauden presidenttiytensä betonoi Venäjän tulevaisuuden pitkäksi aikaa poliittiseen  ja taloudelliseen pysähtyneisyyteen. Suomelle tilanne on kaikkea muuta kuin ihanteellinen, vaikka Suomi Putinin kanssa on toimeen tullutkin.

Putin nousi aikoinaan suosioon takaamalla vakautta ja elintason nousua, joka perustui energiatuloihin ja talouden avautumiseen neuvostoajan umpiosta. Nyt niistä on paras hyöty jo saatu, eikä Kremlin lupaama talouden modernisaatio etene. Taloutta jäytää järjestelmällinen korruptio. Neuvostoaikainen infrastruktuuri hajoaa käsiin. Koulutus on taantunut.  

Medvedev edes puhui talouden modernisaatiosta, mutta Putin ei ole koskaan sen merkitystä todella ymmärtänyt. Hän ajattelee taloudessakin neuvostoaikaisen turvallisuuseliittitaustansa mukaisesti. Putinin ihanteena on byrokraattisesti hallinnoitu ja pääosin valtionyhtiöiden pyörittämä talous. Vapaisiin markkinoihin Putin on aina suhtautunut epäluuloisesti. Putin korostaa valtion intressien ensisijaisuutta kaikilla yhteiskunnan alueilla. Siihen on myös talouden yksityisen sektorin taivuttava.

Mutta juuri vapaata yritteliäisyyttä ja kilpailua Venäjä tarvitsisi. Korruptoitunut ja byrokraattinen yhteiskunta ei niitä edistä, koska se jakaa palkintoja väärin perustein: ei tulosten vaan valtasuhteiden nojalla. 

Onkin odotettavissa, että Venäjän talous jäykistyy entisestään. Valtionyhtiöiden asema korostuu yhä.  Uusia toimialoja on vaikea luoda. Talouden tehottomuus johtaa hintatason nousuun, mikä on tavallisille venäläisille jo jokapäiväinen riesa. Kohoavat kustannukset karkottavat maasta pääomat, kuten on jo tapahtunut. Pääomapako johtaa teollisuuden entistä suurempaan yksipuolistumiseen. Ei ihme, että viimeisen kolmen vuoden aikana maasta on muuttanut pois 150 000 korkeasti koulutettua venäläistä.

Oikeusvaltion sijaan Venäjä on kehittynyt autoritaariseen suuntaan. Se sisältää suuria riskejä poliittiseen epäsuosioon joutuville. Viimeksi niitä sai kokea miljardööri Mihail Prohorov, joka viime kesänä nostettiin Kremlin siunauksella Oikea asia –puolueen johtoon. Sen ilmeinen tarkoitus oli toimia Putinin Yhtenäisen Venäjän tukipuolueena, mutta Prohorov erehtyi ajamaan taloutta uudistavia tavoitteitaan tosissaan. Hän sai äkkiä turvallisuuselimet konserninsa niskaan. Tällainen mielivalta ei houkuttele ketään sijoittamaan maahan.

Niin kauan kuin Venäjä pysyy keskusjohtoisena ja valtiovetoisena taloutena, ei se voi toimia kuten normaali markkinatalous. Jos yritysten menestys nojaa kysynnän, tarjonnan ja kustannustehokkuuden sijaan Kremlin oikukkaisiin puhureihin, liikkuvat yritykset heikoilla jäillä. Siitä on hyvä esimerkki neuvostoajan idänkauppa, josta suomalaiset hyötyivät toki jonkin aikaa. Idänkaupasta päätettiin valtiollisella tasolla, ei markkinoiden ehdoilla. Kun poliittisesti ohjattu kysyntä rysähti seinään, Neuvostoliitolle valmistetut suomalaiset tuotteet eivät kelvanneet muille markkinoille. Seuraukset olivat katastrofaaliset idänkauppayrityksille ja koko Suomelle.

Tällaista ilmapiiriä ja riskejä Venäjällä on tiedossa pitkät ajat. Se on surullista Suomen kannalta, koska Venäjän läheisyys on niitä harvoja etuja, joita syrjäisellä Suomella on globaalissa taloudessa.

4 thoughts on “Venäjä ei lupaa hyvää Suomen taloudelle

  1. Viiden miljardin painajainen

    Sijoittamalla Venäjän kasvaville markkinoille voi tehdä omaisuuden – tai huonossa tapauksessa menettää rahansa ja henkensä.

    Yle TV1, 13.10.2011

    http://yle.fi/ohjelmat/1243939

    1. Hyvä reportaasi

      Ao ohjelmasta saa hyvän käsityksen riskeistä Venäjällä. Kun yritykset halutaan panna ruotuun tai kertakaikkiaan kaapata, viranomaisilla on siihen kaikki tarpeelliset välineet aina käytössään. Ohjelma antaa hyvän kuvan siitä, millaista on liiketoiminta autoritaarisessa maassa, jonka oikeusjärjestelmä ei toimi, ei ainakaan silloin kun osapuolena ovat korkeimman johdon siunauksella toimivat viranomaiset.

      1. Meillä on venäjää osaava arvokas väestönosa

        Venäjä on Italian, Espanjan tai Brasilian kokoinen talousmahti ja väestöltään se taitaa asettua jonnekin Italian ja Brasilian välimaastoon. Minusta Venäjän merkitys voisi olla meille rajakaupassa, puukaupassa, raaka-aineiden kaupassa ja muissa sellaisissa tarvikkeissa, joiden pitkät vientietäisyydet ovat oleellinen kustannustekijä. 

        Meillä on myös melko suuri venäjää puhuva tai osaava väestö, joka on voimavara jos/kun hyviä kauppasuhteita päästään taas joskus rakentamaan.

      2. Potentiaalia on

        Kyllähän Venäjässä potentiaalia on, mutta yhteiskunnallinen kehitys ei ole sitä mitä pitäisi. Kaikenlaiset poliittiset riskit kasvavat, kun mennään autoritaarista mielivaltaa kohti, ei demokratiaa ja oikeusvaltiota.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki