Strategia ja sen testaus: Osa6

Strategiat eivät tuota kuin tietynlaisissa olosuhteissa. Esimerkiksi kahden liukuvan keskiarvon ylityksistä syntyvä trendi–systeemin hyvyys perustuu yleensä normaalia suurempaan kurssien laskuun tai nousuun ei siihen, että systeemi tuottaisi. Tällä systeemillä pitää käyttää kriteerinä sen ennustevoimaa kurssien laskujen tai nousujen suhteen.

Olen seurannut varsin paljon Internet-keskustelua. Edellisessä finanssikriisissä keinottelijat, joiden treidausjärjestelmät olivat tuottoisia laskuissa, kuvittelivat, että heidän järjestelmänsä ovat tuottoisia tai ennustevoimaisia. Samoin oli 1990–luvun lopulla teknobuumissa kun monilla oli strategiana osallistua kaikkiin osakeanteihin ja heillä oli suunnitelmana myydä sitten jonkun ajan päästä osakkeet hyvällä voitolla pois. Kummallakaan strategialla ei ollut ennustevoimaa he vain arvailivat markkinan suuntaa sattumalta. Kun kurssit vaihtoivat suuntaan, näiden sijoittajien usko systeemiinsä oli sitä suurempi mitä pidempään he olivat menestyneet sattumalta aikaisemmin, niin sitä suuremmat tappiot he onnistuivat lopulta tekemään. Aivan sama pätee asuntosijoituksiin, mitkä ovat nyt olleet pitkään tuottoisia, kun markkinaolosuhteet kääntyvät ne kääntyvät myös tappiollisiksi.

Mutkikkaammilla strategioilla on useasti vaikea sanoa millaisissa olosuhteissa ne ovat tappiollisia, varsinkin jos optimoit systeemiäsi, niin se voi näyttää hyvin tuottoisalta vaikka kyseessä on vain pitkälti curve fittingiin perustuva ilmiö. Näitä ilmiöitä löytämään on kehitetty nk. walk forward testausstrategia. Tässä menetelmässä pilkotaan testattava aika pienempiin jaksoihin ja verrataan miten systeemi toimii eri aikoina. Monet strategian kehittelijät sanovat, että heidän systeemi on itseohjautuva tai siinä ei ole muuttujia. Tämä tarkoittaa yleensä vain sitä, että systeemi katsoo vaikka 100 päivän aikana arvopapereiden hintojen suhteita ja tekee niistä joitain johtopäätöksiä. Näitä systeemejä pitää ennen kaikkea tutkia backtestausaineistoa pilkoten. Jos yksinkertaisesti ajattelet, että startegia ottaa long- tai short-näkemyksen osakkeesta, voit detrendata osakkeen pienemmillä jaksoilla ja tutkia tuottaako strategia tämän ylitse. Jos ei tuota, niin strategiaa pitää arvioida sen kyvyllä ennustaa nousuja tai laskuja ei tuottoa!    

3 thoughts on “Strategia ja sen testaus: Osa6

  1. Adaptiivinen markkinahypoteesi

    Kuvaamaasi strategioiden toimivuuden aaltoliikettä kuvataan hyvin Andrew W. Lo:n tutkimassa AMH (Adaptive Markets hypothesis) mallissa. Kyseinen tutkimus on julkaistu muistaakseni ainakin 2009 The Journal of Portfolio Management palvelussa.

    1. Evoluutio

      Itse vierastan jos ihmisten toimintaan, kuten pörssimaailmaan, sotketaan evoluutiosta tuttuja asioita. Tämä sosiaalievoluutio on ilmeisesti muissa tieteissä kuin taloustieteessä todettu humpuukiksi. Itse uskon vahvasti hajautukseen, myös strategioissa ja kunnioitan myös markkinoiden tehokkuutta. Markkinat ovat yllättävän tehokkaita ja markkinan tehokkuus huomattiin jo 1800-luvun puolella Ranskassa. Pääsen tähän strategioiden hajautukseen jossakin vaiheessa, jos jaksan jatkaa sarjaa. Jaksaminen riippuu paljolti kiinnostaako tämä asia ylipäätään ketään? Siitä en ole varma.

      1. Hyvää settiä Jarno, lisää

        Hyvää settiä Jarno, lisää vaan tulemaan. Lukijoita varmasti kiinnostaa.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

EU alueelle tulee tänä vuonna käyttöön yksi ja yhtenäinen vahva tunnistautuminen ”digitaalinen identiteettilompakko”

Pankit ovat hallinneet EU alueella vahvaa tunnistautumista, jota tarvitsevat esim. viranomaispalvelut ja maksulliset internet palvelut. Tähän tulee muutos. EU alueelle tulee yksi ja ainut kaikkialla

Lehtisaari ja kuumailmapallo (2009)
Asunnot ja metsä Yhteiskunta

Hovioikeus teki oikean päätöksen Lehtisaaren tonttivuokra-asiassa

Hovioikeus kumosi tänään käräjäoikeuden päätöksen Lehtisaaren tonttivuokria koskevassa kiistassa, ja kirkko on määrätty laskemaan vuokratasoa (kts. Ylen juttu). Jotkut ihmettelevät, miten oikeus puuttuu osapuolten tekemään

Yhteiskunta

Etätyön määrä on opittu säätämään kunkin tehtävän kannalta järkevälle tasolle

Työnantajat ovat oppineet hyödyntämään etätyön etuja niissä tehtävissä ja siinä laajuudessa kuin kunkin tehtävän kannalta on järkevää. Monissa yrityksissä on päädytty määrittelemään säännöt sille kuinka