Makrotalouskatsaus heinäkuu / 2010     Kai Nyman         

Source: http://www.ism.ws

Teollisuuden näkymät ovat hyvät, mutta kääntyneet maailmanlaajuisesti hieman alaviistoon. Euroopan sentimentit vielä sentään kasvavat (ohessa Suomen pankkin tilastograafi).

Keväällä ripeää kasvua ennakoinut tilauskanta on hieman heikentynyt eikä kuluttajien luottamuskaan enää kasva niin kuin aiemmin.

Nousut suhdannehuipulle ovat kestäneet yleensä noin puolitoista vuotta ja edellinen suhdannepohja ohitettiin jo runsas vuosi sitten. Onko nyt suhdannekäänne käsillä?

Keskuspankkien koronalennukset ja valtioiden avokätinen rahankäyttö pelastivat meidät vuosisadan pahimmalta lamalta vuonna 2009, mutta nyt noita keinoja ei enää ole. Korot ovat jo alhaalla eivätkä valtiontaloudet kestä suurempaa velkaantumista. Onko nyt tulossa tuo varsinainen suuri lama, jota tuomiopäivän pasuunat ovat jo pitkään toitottaneet? Lama, johon ei ole lääkettä eikä lievitystä. Katastrofi, joka pyyhkäisee pois suuren osan hyvinvointiamme.

Makrotalouskatsaus heinäkuu / 2010     Kai Nyman         

Source: http://www.ism.ws

Teollisuuden näkymät ovat hyvät, mutta kääntyneet maailmanlaajuisesti hieman alaviistoon. Euroopan sentimentit vielä sentään kasvavat (ohessa Suomen pankkin tilastograafi).

Keväällä ripeää kasvua ennakoinut tilauskanta on hieman heikentynyt eikä kuluttajien luottamuskaan enää kasva niin kuin aiemmin.

Nousut suhdannehuipulle ovat kestäneet yleensä noin puolitoista vuotta ja edellinen suhdannepohja ohitettiin jo runsas vuosi sitten. Onko nyt suhdannekäänne käsillä?

Keskuspankkien koronalennukset ja valtioiden avokätinen rahankäyttö pelastivat meidät vuosisadan pahimmalta lamalta vuonna 2009, mutta nyt noita keinoja ei enää ole. Korot ovat jo alhaalla eivätkä valtiontaloudet kestä suurempaa velkaantumista. Onko nyt tulossa tuo varsinainen suuri lama, jota tuomiopäivän pasuunat ovat jo pitkään toitottaneet? Lama, johon ei ole lääkettä eikä lievitystä. Katastrofi, joka pyyhkäisee pois suuren osan hyvinvointiamme.

Tuskinpa sentään mitään tuon kaltaista katastrofia. Pankkijärjestelmä toimii, yhteiskunta huolehtii infrastruktuurista eikä suuria kriisejä ole juuri nyt näköpiirissä. Ihmisten luonnollinen aktiivisuus pitää yllä kasvua silloin kun olot ovat stabiilit. Mutta väestömme ikääntyy eikä meitä voi mikään pelastaa siltä, että seniorit tavoittelevat vähemmän ja heillä on vähemmän saavutettavaa kuin elämäänsä aloittelevilla nuorilla. Niinpä väestön ikääntyminen johtaa siihen, että talouselämässäkin saavutetaan vähemmän. Japanin tauti on kaikkien länsimaiden ja jopa Kiinankin ovella kolkuttelemassa. Kaikkien yhteiskunnan instanssien ja toimijoiden täytyy sopeutua parin prosentin tuntumassa matavaan talouskasvuun ja myös sijoittajien tuotot pienenevät. Tuo prosessi on vaikea, mutta ei ole olemassa varsinaista syytä, miksi taloutemme nyt seuraavaksi romahtaisi vuosisadan alholaan. Mutta pörssissä ja korkomarkkinoilla nähdään varmasti vielä monia pettymysreaktioita kun kasvu ei ole toivotun kaltaista.

Nyt nähty pörssilasku on ollut reaktiota USA:n ja jossain määrin Kiinan heikoiksi tulkituille kasvuluvuille. Uusien asuntojen kauppa ei USA:ssa ole kestävällä pohjalla ja kuluttajien sentimentit ovat 10% tasolle nousseen työttömyyden mukaisia. USA muodostaa vain 24% maailmantaloudesta, mutta nuo madonluvut koskettavat silti kaikkia. USA:n elpyminen on perustunut siihen, että liittovaltio ottaa velkaa yli 10% bruttokansantuotteesta ja kokonaisuudessaankin USA joutuu tuomaan ulkomailta pääomia kulutuksensa kattamiseen. Tilanne ei ole kestävä ja maa ajautuu väistämättä lamaan jollei talous ala kasvaa ilman liittovaltion piristeitä. Nyt on käynyt ilmi että kasvu on ollut riippuvaista liittovaltion tukitoimista ja siitä tämä viimeaikainen pörssilasku on seurausta. Huoli on perusteltua. USA ei kuitenkaan ole koko maailma ja vielä on hyviä toiveita siitä, että USA saa taloutensa tasapainoon.