Se, minkälaiseksi me haluamme roolimme maailmantaloudessa muodostuvan heijastuu sen kautta, mitä me opiskelemme ja mistä me tavoittelemme tietoa ja taitoa.

Sekä Tilastokeskus että Eurostat tilastoivat peruskoulutasoisen jälkeisen koulutuksen samojen nimikkeiden alle ja niinpä vertailu on helppoa. Alla on vertailtu Suomen asemaa EU:n keskimääräiseen tasoon.

Perusasteen jälkeiset tutkinnot Suomessa ja EU:ssa keskimäärin  (Tietojen lähteet:Tilastokeskus , Eurostat)

Koulutuksemme rakenne on merkittävästi erilainen kuin EU:ssa keskimäärin:

• meillä opiskellaan tekniikaa, metsätaloutta ja palvelualoja paljon enemmän kuin muualla
• EU:ssa opiskellaan humanistisia tieteitä, taidetta, kasvatusta ja luonnontieteellisiä aineita enemmän kuin meillä

Voimme vain arvailla mistä näin suuret erot johtuvat. Eurostat ja Tilastokeskus käyttävät samannimisiä kategorioita, mutta silti osa eroista voi selittyä termien erilaisella tulkinnalla. Osa eroista johtuu kenties siitä että Tilastokeskus ei ole osannut positioida aivan kaikkia koulutusnimikkeitä mihinkään kategoriaan vaan esittää ne "yleissivistävä koulutus" nimikkeen alla.

Mutta näin suuret erot eivät kokonaan selity enää tilastoinnin eroavaisuuksilla. On todettava että me panostamme muita enemmän tekniikkan ja palveluiden osaamiseen, kun taas muut suuntautuvat enemmän humanistisiin aineisiin. Panostamme taloudelliseen menestykseen ja hyötyyn kun taas Euroopassa panostetaan meitä enemmän humanistisiin tieteisiin ja osaamiseen sen itsensä takia.

Onko tilanne hyvä Suomen kannalta? Tämä riippuu siitä mitä me haluamme. Ainakin se on sanottava että koulutuksen osalta olemme osanneet fokusoida. Meillä on selkeä oma osaamisprofiili ja se tarjoaa hyvän lähtökohdan talouselämällemme rakentaa omaa rooliaan maailmantaloudessa.