Näemme tässä tyypillisen esimerkin ilmiöstä, jossa valtiokoneiston etu on lisätä valtiokoneiston roolia ja rahankäyttöä, kun taas kansan etu voi olla vastakkainen. Kansan etuna voi olla kansalaisten itsenäisen päätäntävallan ja tulotason lisääminen ja verojen pienentäminen. Näin voi olla tilanteessa, jossa valiokoneiston rooli on kasvanut liian suureksi tai jos valtiokoneiston rahankäyttö on holtitonta suhteessa siihen lisäarvoon, jota valtiokoneisto kansalle tuottaa.

Valtiokoneiston, virkamiehistön ja poliitikkojen etuna on kuitenkin aina pyrkiä huolehtimaan siitä että he tekevät työnsä hyvin. Ja palkkiona kansa hyväksyy enemmän veroja ja virkamiehistön ja poliittisen päätöksenteon roolin kasvun.  Valtiokoneisto tavoitteleekin aina suurempaa budjettia ja suurempaa roolia yhteiskunnassa. Tämä on valtiokoneiston tärkein tavoite. Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa. Mutta tämä tavoite voi joskus olla ristiriidassa kansalaisten edun kanssa. Kansan etu ei ole aina yhtä kuin valtion etu.

Suomalaisista 60 prosenttia aloittaisi julkisen talouden tasapainotustoimet tämän eduskuntavaalikauden aikana, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Eri mieltä on 13 prosenttia vastaajista. 63 prosenttia tasapainottaisi julkista taloutta menoja leikkaamalla, 18 prosenttia on eri mieltä.

”Vahva tuki menoleikkauksille on selkeä muutos aikaisempaan. Vaikka suomalaiset näkevät julkisen velan hyvin ongelmallisena, menoleikkaukset eivät yleensä innosta suomalaisia”, sanoo EVAn ekonomisti Sanna Kurronen, joka on kirjoittanut EVA Artikkelin Suomalaisten enemmistö leikkaisi menoja talouden tasapainottamiseksi.

Kuvan lähde:  wikimedia