Suomalaisilla Pohjoismaiden huonoin talouslukutaito
Suomalaiset ymmärtävät suhteellisen hyvin talousasioita, kun vertailukohtana on koko maailma. Maailmanpankin tekemän globaalin Financial Litearacy around the world -tutkimuksen mukaan keskimäärin vain kolmasosa kaikista ihmisistä on talouslukutaitoisia.
Tutkimuksessa kysyttiin korkoihin, inflaatioon, riskin hajauttamiseen ja korkoa korolle periaatteeseen liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2014 tehtyä tutkimusta varten haastateltiin yhteensä yli 150 000 yli 15-vuotiasta henkilöä yli 140 maasta. Tutkimustulokset paljastivat, että eri maiden ja demografisten ryhmien välillä on suuria eroja: naisilta, köyhiltä ja vähemmän koulutetuilta puuttui talousosaamista, myös kehittyneiden rahoitusmarkkinoiden maissa. Henkilöt, jotka käyttivät pankkipalveluita ja omistivat pankkitilejä sekä luottokortin, taas olivat tietoisempia talousasioista tulotasosta riippumatta.
Suomalaiset olivat maailman kymmenenneksi talouslukutaitoisin kansa, meistä keskimäärin 63 prosentilla on hyvä talouslukutaito. Määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Erot huomattavia sukupuolten, ikäryhmien sekä tulo- ja koulutustasojen välillä, myös Suomessa
Maailmanlaajuisesti 35 prosenttia miehistä oli talouslukutaitoisia, naisista vain 30 prosenttia. Naisten talouslukutaito oli järjestelmällisesti alempana lähes kaikissa maissa, ikäryhmissä, koulutus- ja tulotasoissa. Vaikka Suomi sai testistä hyvät pisteet (68 prosenttia), oli ero miesten ja naisten välillä oli hurjat 10 prosenttia, kun ero maailmalla keskimäärin oli vain 5 prosenttia. Ruotsissa ero oli vain kaksi prosenttia.
Erot näkyivät ympäri maailmaa myös tuloluokkien sekä koulutustasojen välillä, mikä korreloi positiivisesti talouslukutaidon kanssa. Ikäryhmien välillä oli myös eroja. Suurimmissa kehittyneissä G7-maissa taloustietoisuus näyttää ensin kasvavan iän myötä, ja myöhemmin laskevan. Suomessa taas 15–34-vuotiaat pärjäsivät erinomaisesti. Koulutus on myös olennainen tekijä, sillä erot koulutustasojen välillä olivat tutkimuksessa huomattavat myös Suomessa. Taloudellinen tietämättömyys voi tulla kalliiksi, siksi rahoitustuotteisiin liittyvien termien ymmärtäminen hyödyttää ketä tahansa – varallisuustasosta riippumatta.
————————————————————————————-
Maria Mankinen, www.vertaaensin.fi – rahoitustuotteiden puolueeton vertailusivusto
Perusopetus huippuluokkaa – taloustaito hukassa
Miten voi olla että suomalaiset pärjäävät tässä asiassa näin heikosti!? Tuntuu uskomattomalta että meillä perusopetus toimii ja siinä pärjätään, mutta kansalaiset eivät osaa omaan talouteen liittyviä asioita kovinkaan hyvin – niihin kuitenkin jokainen törmää toistuvasti. Ja menettää rahaa huonojen valintojen johdosta..
Näin heikosti…
… on paljon sanottu, kun sijoitus on sentään maailman kymmenenneksi talouslukutaitoisin kansa 140:n joukossa.
Jos sijoitusta haluaa parantaa, vastaus on selvä. Koulu (taloustietokilpailut) opettaa, mutta sen jälkeen TV:stä tulee päivittäin tuntien mittaista paskanjauhantaa urheilusta, jota jotkut pöllöt kutsuvat vielä analysoinniksi. Kun esim. aurinkokuningas Tamminen on suosittu talousvalmentaja, olisi kiva kuunnella hänen analyysinsä esim. Koneen tilinpäätöksestä, siis tilinpäätöksestä, ei sitä yl. höhhöä siitä, miten jengi on tsempannut itsensä huippufiilikseen.
Sinäänsä olet oikeassa – koko
Sinäänsä olet oikeassa – koko maailmaa tarkastellessa sijoitus on hyvä. Jos vertailukohdaksi otetaan muut Pohjoismaat, niin kuva on vähän toisenlainen. Olisin itse kuvitellut että ero olisi ollut pienempi. Nyt ollaan siinä porukassa hännillä.
Tuntuu hieman hassulta että koulunsa päättävä ylioppilas osaa sujuvasti derivoida, käydä läpi banaanikärpäsen perimää ja selittää miten moreeniharju muodostuu, mutta ei välttämättä ymmärrä lainkaan esim. korkolaskentaa.
Olisikohan tässä syy siihen miksi suomessa menestyvät myös hieman arveluttavalla pohjalla toimivat laina-yhtiöt? Kun ei osata laskea ja vertailla niin kaikki käy kaupaksi. Fiksu kuluttajahan osaa vertailla hintoja ja tehdä sitä kautta päätöksen. Sitä ongelmaa ilmeisesti tuolla linkatulla sivulla halutaankin ratkaista – varmasti tarpeellinen palvelu.
Näkisin, että oot asian ytimessä (Pulkkinen)
Tuntuu hieman hassulta että koulunsa päättävä ylioppilas osaa sujuvasti derivoida, käydä läpi banaanikärpäsen perimää ja selittää miten moreeniharju muodostuu, mutta ei välttämättä ymmärrä lainkaan esim. korkolaskentaa.
Olisikohan tässä syy siihen miksi suomessa menestyvät myös hieman arveluttavalla pohjalla toimivat laina-yhtiöt?"
Samaa asiaa ja lähes samoin sanoin olen päivitellyt. Olen itse opettanut (todella vähän) yläasteella ja vuodesta ylöspäin sekä lukiossa että yo:ssa. Itseironisesti olen virnuillut saaneeni parasta opetusta kansakoulussa. Siellä luullakseni pyrittiin saamaan edes vähän moneen päähän. Myöhempi opetus on ollut epämääräistä hutilointia vähän sinne päin ja sitten eteenpäin. ~Samat asiat toistuvat esim. yläasteen lopussa ja lukion alussa äidinkielessä. Oisko parempi opettaa lyh. matikassa aritmetiikka kunnolla ja jättää integraalilaskenta pois? Eräs lääkäri sanoi, ettei hän työssään ole tarvinnut mitään % kummempaa. Toivottavasti osaa sen laskea
Älähän huolehdi – kaikki on suunniteltu ihan oikein
Koululaitoksemme tuottaa palkkatyön tekijöitä, joiden ei oleteta tarvitsevan taloustaitoja. Säästäminen hoituu pakollisten eläkesäästöjen ja asuntovelan kautta ja molemmat ovat pitkäjännitteisiä prosesseja. Jos vielä rahaa jää yli, kuuluu se laittaa pankin suosittelemaan rahastoon. Tässä muotissa kuuluu meidän toimia ja keskittyä työn tekemiseen. Senpä vuoksi urheilu-uutiset ovat juurikin oikeaa ajanvietettä viemään ajatukset toisaalle.
Mitä väliä?
Mitä sillä on väliä vaikka vain kolmasosa ihmisistä osaisi laskea ja vielä oivaltaisi korkoa korolle efektin. Vielä harvempi ymmärtää kvanttifysiikka vaikka kaikki riippuu alkeishiukkasista. Vaikka kaikki eivät ole ekonomisteja niin moni on monessa tärkeämmässä asiassa ekonomisteja fiksumpia. Nykyään pohditaan liikaa taloutta kun voisi tehdä normaalit asiat fiksummin. T. Jarno