Tampereen yliopiston selvityksen  perusteella suomalaisten yliopistojen tuottamien julkaisujen ja tohtorintutkintojen määrä on kasvanut vuosien 1991–2006 aikana 2,2- ja tohtorintutkinnot 2,7-kertaisiksi. Lisäksi suomalaisten julkaisu- ja viittausmäärien kehitys on ollut kansainvälistä kehitystä nopeampaa. Niiden osuus vertailluissa OECD-maissa julkaisuista ja viittauksista on kasvanut tasaisesti vuodesta 1995 lähtien. Suomalaiset julkaisut ovat keränneet viidenneksen enemmän viittauksia kuin vertailumaiden julkaisut keskimäärin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tilauksesta Tampereen yliopiston Yhteiskuntatutkimuksen instituutin teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö selvitti tutkimuksen tuottavuuden kehitystä Suomen yliopistoissa. Tutkimuksen tekijät Erkki Kaukonen, Reetta Muhonen ja Laura Himanen esittivät tuloksia Suomen Akatemiassa 29.3.

Analyysin perusteella suomalaisten yliopistojen tuottamien julkaisujen ja tohtorintutkintojenmäärä on kasvanut tasaisesti. Tutkimuksen tuotokset eivät ole kuitenkaan lisääntyneet samassa suhteessa tutkimusmenojen kanssa, mikä koskee kaikkia tieteenaloja ja raportissa tarkasteltuja seitsemää suurinta yliopistoa.

Tutkijoiden mukaan kaikissa suurissa yliopistoissa ja kaikilla tieteenaloilla tutkimusrahoituksen lisäykset näkyvät tutkimustuottavuuden laskuna ja rahoituksen väheneminen tuottavuuden kasvuna. Tämä viittaa siihen, että suurten äkillisten rahalisäysten myötä esimerkiksi tutkijoiksi ei onnistuta rekrytoimaan enää yhtä päteviä henkilöitä kuin aiemmin. Toisaalta tutkijat tuovat esille tutkimuksen rajatuottavuuden käsitteen, jonka mukaan vie aikaa, ennen kuin tutkimukseen osoitettu rahalisäys tuo tuloksia.

Rahoituksen painopiste siirtynyt kilpailtuun rahoitukseen

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa -loppuraportissa tarkastellaan suomalaisen yliopistotutkimuksen tuottavuuden kehitystä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä useasta eri näkökulmasta vuosina 1993–2006. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. yliopistojen tutkimustoiminnan tuotosten kehitystä suhteessa resursseihin ja tähän kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä.

Tutkimuksen tuotoksina on tarkasteltu niin akateemiselle yhteisölle suunnattuja tieteellisiä julkaisuja kuin muille yleisöille suunnattuja julkaisumuotoja sekä patenttitoiminnan ja tohtorintutkintojen kehitystä. Empiirisessä analyysissa on hyödynnetty erilaisia aineistoja, kuten yliopistojen toimintaa kuvaavia tilastoja, erilaisia dokumentteja ja asiakirjoja, kansainvälisten ja kansallisten julkaisutietokantojen aineistoja sekä laitosjohtajille suunnatun kyselyn tuloksia.

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana yliopistojen tutkimusrahoituksen painopiste on siirtynyt kilpailun perusteella jaettavaan rahoitukseen. Raportissa verrataan tältä osin viittä maata: Alankomaat, Australia, Iso-Britannia, Norja ja Suomi.

Raportista näkyy, että monet yliopistojen tutkimusympäristöön liittyvät muutokset ovat hankalasti mitattavissa. Tutkimuksen tuottavuuskehityksen tarkasteluissa tuloksiin vaikuttavat monet seikat, kuten valitut panos- ja tuotostekijät, tarkasteluajankohta sekä tieteenala.

Tutkimusraportti kokonaisuudessaan:  http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/okm02.pdf?lang=fi