Palkansaajien tutkimuslaitos: Monikansallisten suomalaisyritysten sopeutumisessa globaaliin talouskriisin kiteytyy niiden kansainvälistymisen nykyvaihe. Vuonna 2009 suomalaiset monikansalliset yritykset työllistivät noin miljoona henkeä, joista lähes 60 prosenttia työskenteli ulkomailla. Vuosien 2007–2009 finanssikriisin aikana niiden liiketoiminnan painopiste muuttui edelleen Suomesta ulkomaille, sillä niiden henkilöstö supistui Suomessa selvästi enemmän kuin ulkomailla.

Työpaikkojen vähennykset painottuivat teollisuusyrityksiin; sen sijaan rakentamisessa ja palvelualoilla henkilöstö kasvoi kriisistä huolimatta. Suomessa onkin alkanut ja vahvistunut palvelualoilla ja myös rakentamisessa toimivien yritysten liiketoiminnan siirtyminen ulkomaille.

Monikansallisten suomalaisyritysten liiketoimintojen siirtäminen ulkomaille jatkunut talouskriisistä huolimatta. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous & Yhteiskunta-lehden tuore numero 1/2012 sisältää yritystutkija Ritva Oeschin ja erikoistutkija Pekka Sauramon artikkelin ”Miten monikansalliset suomalaisyritykset sopeutuivat talouskriisiin?” Tutkijoiden mukaan kriisivuodet 2007–2009 eivät pysäyttäneet suomalaisten monikansallisten yritysten liiketoiminnan laajentumista ulkomaille, sillä niiden ulkomaisten tytäryhtiöiden määrä jatkoi kasvuaan. Niiden ulkomainen henkilöstö kuitenkin väheni noin 22 000:lla.

Työpaikat vähenivät tytäryhtiöiden perinteisissä sijaintimaissa kuten vanhoissa EU-maissa ja Yhdysvalloissa, joissa talouskriisi oli voimakas. Samasta syystä vähennykset olivat suuria myös joissakin uusissa EUmaissa, esimerkiksi Virossa. Myös Kiinassa työntekijöiden lukumäärä supistui. Henkilöstö kasvoi Intiassa ja Venäjällä, joissa sekä tytäryhtiöiden että henkilökunnan lukumäärä lisääntyi voimakkaasti. Niiden merkitys tytäryhtiöiden sijaintipaikkana on Kiinan ohella noussut tuntuvasti. Kriisistä huolimatta tytäryhtiöiden määrä kasvoi kaikissa kolmessa maassa.

Vuonna 2009 noin 60 prosenttia suomalaisten monikansallisten yritysten henkilöstöstä työskenteli teollisuudessa, jossa henkilöstö supistui kriisin aikana sekä Suomessa että ulkomailla – Suomessa kuitenkin enemmän. Rakennusalalla henkilöstö kasvoi sekä Suomessa että ulkomailla. Kasvu oli kuitenkin selvästi voimakkaampaa ulkomailla. Rakentamisen ohella suomalaiset palvelualan ja erityisesti kaupan yritykset laajensivat ulkomaista liiketoimintaansa nopeasti. Kaupan kotimaiset työpaikat vähenivät kriisivuosina, mutta ulkomailla ne lisääntyivät noin kymmenyksen. Kehitys oli samantapaista
muillakin palvelualoilla.

Viimeisten 10 vuoden kehitystä Oesch ja Sauramo tarkastelivat 13 esimerkkiyrityksen avulla. Nämä yritykset olivat Nokia, Metso, Outokumpu, Rautaruukki, Stora Enso, UPM, Metsäliitto, Kemira, Kesko, SOK, Tieto, Sanoma ja YIT. Vuonna 2009 noin 70 prosenttia niiden henkilöstöstä työskenteli ulkomaisissa tytäryhtiöissä. Konsernien yhteenlasketusta henkilöstöstä Suomessa työskentelevien osuus laski kymmenessä vuodessa noin 35 000:lla, yli 20 prosenttiyksikköä. Työpaikkojen menetykset olivat suurimpia metsäteollisuudessa, joka vähensi henkilöstöään myös ulkomailla. Nopeimmin kansainvälistyneitä yrityksiä olivat Sanoma ja YIT.