Valtioiden välisiä etevämmyysmittareita Pisa-tuloksista valtionlainoihin seurataan innolla, etenkin silloin kun Suomi sijoittuu kärkeen tai hännille. Tuorein julkistus on Innovaatiounionin Tulostaulu tai kuten se englanniksi kuuluu The Innovation Union Scoreboard.

Kyse on innovatiivisuuden mittarista ja siinä Suomi sijoittui kolmanneksi Ruotsin ja Tanskan jälkeen.

Kyseinen mittari koostuu 24 eri tekijästä kolmessa ryhmässä, joita ovat toimintaedellytykset, yritystoiminta ja tulokset.
Toimintaedellytyksiin kuuluvat mm. tohtorin tutkinnot, koulutustaso, tiedejulkaisut, riskipääoma tms. Yritystoiminta ryhmään kuuluu mm. yritysten investoinnit, t & k menot% BKT: sta, innovatiiviset PK-yritykset, PCT-patenttihakemukset ja EU-tavaramerkit. Tuloksiin kuuluu sellaisia tekijöitä kuten Uusia innovaatiota kehittäneiden PK-yritysten osuus, tietointensiivisten yritysten osuus viennistä ja lisenssitulot ulkomailta.
 

Alla olevassa kuvassa on EU maat innovaatioindeksinsä mukaisessa järjestyksessä.

Parhaimpaa ryhmään kuuluu Pohjoismaiden lisäksi Saksa. Kakkosryhmään, seuraajat, ovat päässeet Itävalta, Belgia, Kypros, Viro, Ranska, Irlanti, Luxemburg, Hollanti, Slovenia ja Englanti.

Nyt julkistettu Innovaatiounionin Tulostaulu kulki aikaisemmin nimellä European Innovation Scoreboard. Nyt Unionin juristi-lingvistit ovat keksineet sille tuon uuden nimen. Taustalla on EU:n uusi, kunnianhimoinen tavoite vuodelle 2020 ja Innovaatiounionin sanotaan olevan tuon 2010 strategian lippulaiva.

Ja kaikkihan muistavat edellisen suurisuuntaisen hankkeen ”EU vuonna 2010 maailman kilpailukykyisin talous” Eli paljon puhuttu Lissabonin strategia, joka oli EU-maiden sitoumus, joka tähtäsiä unionin nostamiseen maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi vuoteen 2010. 

Vaikuttaa siltä, että EU uskoo magiaan: Mitä useammin ja eri muodoissa haluttua strategista tavoitetta toistetaan sitä varmemmin uskotaan tavoitteeseen päästävän ja vielä tekemättä mitään konkreettista.
Innovaatioindeksiä koskeva julkaisu kokonaisuudessa löytyy osoitteesta.