Suomen kurjan kilpailukyvyn tekijät kartoitettu kansainvälisessä tutkimuksessa
Institute for Management Development (IMD) ja World Economic Forum (WEF) ovat maailman johtavat kilpailukykyauktoriteetit. Hyvä sijoitus IMD:n tai WEF:n kilpailukykyvertailuissa ei tämän tutkimuksen tulosten perusteella ennakoi maan talouden hyvää kehitystä, pikemminkin päinvastoin.
Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, mistä Suomen kurja kilpailukyky voi johtua. Olemme WEF:n mukaan sijoituneet huonosti seuraavissa asioissa (sijoitus suluissa) :
– (143.) Palkkojen joustava määräytyminen (kesk. määr.)
– (101.) Valtion bruttovelka-aste
– (92.) Palkkaamisen/irtosanomisen joustavuus
– (95.) Vähän paikallisia alihankkijoita
– (86.) Investoinnit sisään & tekn. siirto
– (86.) Paikallinen kilpailu
– (82.) Kokonaisveroaste
– (80.) Säästämisaste
Suomella on myös lukuisia vahvuuksia. Olemme menestyneet hyvin osa-alueilla, joista:
–5 liittyy hallintoon (poliisivoimien luotettavuus ym.)
–3 koulutukseen/osaamiseen
–2 malarian vähäisyyteen
Lisää tietoa: Etla
Muitakin hyviä asioita
Malarian vähäisyys on tietenkin Suomelle hyvä juttu. Myös muut trooppiset kuumesairaudet ovat meillä harvinaisia. Krokotiilitkin harvoin aiheuttavat mitään ongelmia -;)
Hallinto vain osin kilpailukykyistä
Hallinnossa on yksi mätä osa-alue, eli tuomioistuimet, joiden toimintaa on puolestaan kritisoitu aina EU-tuomioistuinta myöten. Käsittelyajat venyvät kohtuuttoman pitkiksi, käräjäoikeudet tuottavat hasardipäätöksiä, joita sitten hyvin usein korjaillaan ylemmissä oikeusasteissa jne. Oikeuslaitosta ei ole mitenkään syytä kiitellä.