Suomen metsäteollisuutta kurittaa koveneva verotaakka ja markkinatilanne
Metsäteollisuuden tuotantomäärät Suomessa (Lähde: Metsäteollisuus ry)
Suomalainen metsäteollisuus on menettänyt kilpailuasemia muun muassa korkean kustannusrakenteensa vuoksi, kun tuotanto- ja työvoimakustannukset ovat nousseet kilpailijamaita nopeammin. Kotimaassa teollisuudelle suunnatut lisärasitteet heikentävät entisestään vientivetoisen metsäteollisuuden kilpailukykyä tulevina vuosina.
Voimalaitosvero eli windfall-vero otetaan käyttöön vuonna 2014. Metsäteollisuuden merikuljetuksiin kohdentuva rikkidirektiivi tulee voimaan vuonna 2015. Syksyllä sovitut palkkaratkaisut eivät paranna lyhyellä aikavälillä alan kilpailukykyä eikä työehtosopimuksiin saatu metsäteollisuuden kipeästi tarvitsemia uudistuksia.
"Vientiteollisuutta tukevilla päätöksillä voimme vaikuttaa siihen, että suomalainen metsäteollisuus on kilpailukykyinen ja työllistää myös tulevaisuudessa. Hallituksen ei tule kevään kehysriihessä esittää teollisuudelle yhtään uusia verojen tai maksujen korotuksia", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.
"Muun muassa energiaveroleikkuria tulee kehittää siten, että teollisuudelle kohdistuvat energiaverot eivät ole suurempia kuin mitä EU edellyttää. Logistiikkainfraan, erityisesti perusliikenneväylien ylläpitoon, on turvattava riittävä rahoitus. Nyt tarvitaan nopeasti talouskasvua vauhdittavia päätöksiä, joilla Suomi saadaan nousuun", Jaatinen painottaa.
Paperin kysyntä jatkoi laskuaan, kartongin ja sellun tuotanto kasvoi
Suomen paperiteollisuuden tilanne jatkui haasteellisena vuonna 2013 Euroopan heikon taloustilanteen ja graafisten papereiden kysynnän laskun vuoksi. Vuonna 2013 Suomessa tuotettiin 10,6 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia, mikä on yksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012.
Vuonna 2013 graafisia papereita, paino-, kirjoitus- ja sanomalehtipaperia, tuotettiin 6,3 miljoonaa tonnia, mikä on lähes viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pakkauksiin tarkoitettujen kartonkilaatujen tuotanto oli 2,9 miljoonaa tonnia, joka on lähes seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Sellua tuotettiin Suomessa 7,1 miljoonaa tonnia, lähes neljä prosenttia enemmän. Sellun vientitoimitukset olivat noin 8 prosenttia korkeammat viime vuoteen verrattuna.
Euroopan rakennustuotanto heikkoa, sahatavaran vienti Euroopan ulkopuolisin maihin kasvoi
Sahatavaran tuotantomäärä ylitti 10 miljoonan kuutiometrin rajan, ollen 10,3 miljoonaa m³, jossa oli kasvua edellisvuoteen seitsemän prosenttia. Vienti Euroopan ulkopuolisiin maihin, erityisesti Aasiaan, Lähi-Itään ja Pohjois-Afrikkaan kasvoi.
Euroopan talouden epävarmuus heijastui myös rakennustuotantoon. Sahatavaran kotimaan kulutus supistui ja asuinrakentaminen pienentyi kotimaassa noin viidenneksellä vuoteen 2012 verrattuna.
Korkeat raakapuukustannukset heikensivät teollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Puuraaka-ainetta käyttäviä biojalostamoita rakenteilla ja suunnitteilla Suomeen
Raakamäntyöljyä raaka-aineena hyödyntävän biojalostamon rakennustyöt jatkuivat Lappeenrannassa. Jalostamon on määrä valmistua vuonna 2014.
Kotkaan rakennettavan biojalostamon rakentaminen käynnistyi vuonna 2013. Biojalostamo tuottaa ligniiniä, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Biojalostamo on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015 alkupuolella.
Joutsenoon on suunnitteilla puupohjaista biokaasua tuottava biojalostamo. Toteutuessaan biojalostamon toiminta käynnistyisi vuonna 2017.
Kommentit