Valtioneuvoston tuottama Suomen Turvallisuus ja Puolustuspolitiikka 2012 julkaisua on syytä hieman ruotia julkisuudessa. Se esittää valtionahallinnon turvallisuus ja puolustuspolitiikan päälinjat, mutta siitä puuttuu yksi asiakokonaisuus. Teollisuuspoliittinen näkökulma uupuu.

Suomi on osa EU Euroopan muodostamaa aseteollisuuskokonaisuutta

Maailmassa on muutama puolustusteknologinen ja itsenäinen ekosysteemi, jolla on uskottavat edellytykset tuottaa riittävän tasokkasta ja kattavaa puolustusteknologiaa:

• EU Euroopan muodostama kokonaisuus; noin 15% maailman puolustusbudjeteista (EADS, BAE, …)
• USA ja sen muut liittolaiset; noin 45%  maailman puolustusbudjeteista (Boeing, Lockheed, Teledyne, Hughes, Raytheon, McDonnell Douglas,…)
• Kiina ja sen liittolaiset; noin 9% maailman puolustusbudjetista
• Venäjän, Intian ja muutamien lähi-idän maiden muodostama kokonaisuus; noin 7..9% maailman puolustusbudjetista

Näiden ulkopuolella on yksittäisi maita ja maaryhmiä, joiden puolustus perustuu keskinäiseen yhteistyöhön ja suurten ryhmittymien ulkopuoliseen teknologiaan. Kattavaa teknologiaa ei ole kuin ainoastaan yllä mainituilla neljällä ryhmittymällä. Esimerkiksi satelliittipaikannuksen (GPS/Galileo…) avulla ohjatut ohjukset ja aseet ovat mahdollisia vain yllä mainittujen neljän ryhmittymän jäsenille. 

Suomi, sen aseteollisuus ja asehankinnat kuuluvat EU Euroopan ja USA:n muodostamiin aseteollisiin kokonaisuuksiin. Suomi on puolustusvoimien mukaan kiinteästi osa Nato yhteistyötä ja pääsee hyödyntämään monia EU Euroopan ja USA:n puolustusvälineteollisuuden tuotteita.

Mutta yhdestä asiasta olemme ulkona. Puolustusvälineteollisuutemme, lähinnä Patrian, tuotteet eivät, huolimatta Patrian eurooppalaisesta EADS osaomistajasta, kelpaa EU Euroopalle eikä USA:lle ja sen muille liittolaisille. Vain Nato jäsenyys (tai Venäjä liittolaisuus) loisivat edellytykset merkittävän suomalaisen aseviennin ja aseteollisuuden syntymiselle.

Turvallisuuspoliittinen selonteko rakentaa turvallisuutta vahvan itsenäisen identiteetin ja tiivistyvien kansainvälisten taloussuhteiden varaan

Turvallisuuspoliittinen selonteko rakentaa Suomen turvallisuutta keskinäisriippuvuuksien verkoston ja tiivistyvien talous- ja kulttuurisuhteiden varaan. Se ei keskity sotilaalliseen maanpuolustukseen, vaan enemmänkin poliittisella ja taloudellisella taholla tapahtuvaan integroitumiseen EU- Euroopan, Pohjoismaiden ja USA:n kanssa unohtamatta kansainvälisiä järjestöjä kuten YK, IMF,…

Turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan sotilaallinen uhka on tällä hetkellä pieni, ja kulttuurillemme, itsenäisyydellemme ja turvallisuudellemme aiheutuu muita suurempia uhkia. Suomalainen turvallisuus täytyy aseellisen puolustuksen ohella rakentaa vahvan oman identiteetin ja sen seurannaisilmiöiden varaan. Tähän näkemykseen perustuu puolustusvoimien määrärahojen leikkaus. 

Turvallisuuspoliittinen selonteko ei puhu Nato yhteistyöstä vaan lähinnä kahdenvälisistä suhteista. Tältä osin turvallisuuspoliittinen selonteko on kaukana puolustusvoimien arjesta ja käsityksistä.

Puolustusvoimat liputtaa Nato yhteistyötä

Puolustusvoimat kertoo sivuillaan Nato yhteistyöstä ja asehankinnat se tekee Nato maista. Tämä on käytännön realiteettia:

• Puolustusvoimat on valmistautunut Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin ja siinä tarvittavien sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen, mukaanlukien Euroopan unionin taisteluosastoihin osallistuminen.
• Suomi on sitoutunut kahteen Euroopan Unionin taisteluosastoon. Tätä tarkoitusta varten Uttiin on rakennettu Erikoisoperaatio-osasto (EOS)
• Puolustusvoimat osallistuu Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton rauhankumppanuustoimintaan, jonka tavoitteenaan kehittää kumppanimaiden joukkoja niin, että ne voisivat toimia yhdessä
• Puolustusvoimat hyödyntää kansainvälisesti käytössä olevia NATO:n julkaisemia sotilasstandardeja. NATO:n standardeja voidaan tietyin edellytyksin luovuttaa myös kotimaisen teollisuuden käyttöön.
• Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan joukkojen (Nato Response Force, NRF) harjoitustoimintaan sekä NRF-joukkoja täydentävään toimintaan osoittamalla joukkoja määräajaksi NRF:n joukkopooliin (Response Forces Pool, RFP).

Puolustusvoimat käyttäytyy ainakin ulkopuolisen silmin aivan kuin olisimme Naton jäsen. Ja minusta tämä on järkevää tosiasioiden tunnustamista. Suomessa, eikä edes pohjoismaissa, ole teollista pohjaa, jonka varaan voisi rakentaa uskottavaa maanpuolustusta.