Suomi koetaan edelleen houkuttelevaksi maaksi asua ja tehdä töitä. Tilastokeskuksen / findikaattorin mukaan ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2013 aikana 31 940 henkeä. Määrä on 660 edellisvuotta suurempi ja suurin luku itsenäisyyden aikana. Nettomaahanmuuttoa kertyi yhteensä 18 050 henkeä.

Suomen väestönkasvu kautta historian (Lähde: Tilastokeskus); vuoden 1811 alueliitosten vaikutus poistettu

Suomen kestävyysvaje, työtä tekevien suhteellisen osuuden lasku, johtuu väestötilastojen valossa työntekoon, tulonsiirtoihin, sosiaaliturvaan ja eläkeikään liittyvien vanhojen asenteiden vahvasta ankkuroitumisesta lainsäädäntöön ja asenteisiin. Suomeen virtaa ulkomailta osaavaa ja taitavaa työvoimaa ja väestö kasvaa tämän virran ansiosta ripeää vauhtia ylittäen parin vuoden päästä jo 5,5 miljoonan rajan. 

Suomen väestömäärä (Lähde: Tilastokeskus)

Merkittäviä väestökehitykseen vaikuttaneita yksittäisiä tapauksia ovat olleet:

• Sodat: 1808 sota, 1918 sisällissota ja toinen maailmansota Neuvostoliittoa vastaan vuosina 1939-40 ja 1941-1944 ja Saksaa vastaan vuonna 1944
• Alueliitokset: Torniojokilaakson itärannan liittäminen Suomeen vuonna 1808 ja Venäjän puoleisen Karjalan liittäminen Suomeen vuonna 1811 (lisäys noin 180'000 henkeä)
• Katovuodet: 1830 luvun katovuodet ja vuosien 1867-68 katovuodet jolloin noin 5..9% väestöstämme kuoli nälkään samaan aikaan kun maa oli viljan nettoviejä (tuon ajan hallitusta on joskus sanottu Suomen historian huonoimmaksi)
• Muuttoliike: 1960 luvun maastamuutto Ruotsiin ja 1980 luvulla alkanut maahanmuutto Ruotsista, Venäjältä, Virosta ja muualta
• Muutokset luonnollisessa väestönkasvussa: Itsenäisyyden ajan 1920-1939 laskeva syntyvyys, 1950 luvun voimakas luonnollinen väestönkasvu ja syntyvyyden romahtaminen 1970- luvulla ja vähittäinen elpyminen 1990- luvulla