Asuntolainoja otetaan vähemmän ja takaisinmaksuajat ovat lyhyempiä

Suomalaisten ottamien suurten asuntolainojen kasvu on taittunut ja keskimääräinen asuntolainan takaisinmaksuaika on hieman lyhentynyt. Lainanottajat ovat varautuneet hyvin korkojen nousuun lisäämällä säästämistä. Nämä tiedot selviävät Finanssialan Keskusliiton Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta, johon haastateltiin 2 400 15–74-vuotiasta henkilöä helmikuussa 2014.

Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika (Lähde: Luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus)

Suomalaisista joka kolmannella on asuntolainaa ja keskimääräinen asuntolainamäärä on 89 200 euroa. Keskimääräisen lainasumman kasvu taittui nyt ensimmäisen kerran 15 vuoteen. Samoin uusien asuntolainojen keskikokojen kasvuvauhti on taittunut. Viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet keskimäärin 114 000 euroa, kun kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat olivat vuosi sitten keskimäärin 120 500 euroa. Etenkin suurten, yli 150 000 euron lainojen määrä on kääntynyt laskuun. Asuntolainamäärien kehitys on kuitenkin ollut erilaista pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Pääkaupunkiseudulla keskimääräiset lainamäärät ovat kasvaneet viime kevääseen verrattuna, mutta muualla Suomessa laskeneet. Taustalla ovat alueiden väliset erilaiset asuntojen hintakehitykset. 

Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on laskenut alle 17 vuoteen. Useimmiten asuntolaina otetaan 20 vuodeksi. Asunnon oston lainaosuus on laskenut. Tällä hetkellä keskimäärin 71 prosenttia asunnon ostosta on rahoitettu lainalla, kun vuosi sitten luku oli 75 prosenttia. 

”Tutkimuksen tulokset heijastavat hyvin tämän hetkistä taloustilannetta. Työttömyyden ja lomautusten uhka on lisääntynyt. Kotitalouksien varautuminen pahanpäivän varalle sekä toisaalta halu kasvattaa omaa varallisuuttaan näkyvät lisääntyneenä säästämisenä ja sijoittamisena. Varovaisuus näkyy myös luotonotossa”, Finanssialan Keskusliiton rahoitusasiantuntija Ulla Halonen sanoo.

Suomalaisten taloudenpito vastuullista – korkojen nousuun varaudutaan

Asuntolainanottajista 72 prosenttia on varautunut korkojen nousuun pitkään jatkuneesta matalasta korkosuhdanteesta huolimatta. Näin ovat tehneet erityisesti suurten asuntolainojen ottajat. Entistä useampi varautuu mahdolliseen koronnousuun säästämällä, sillä korkojen nousuun varautuvista peräti 36 prosenttia on säästänyt koronnousun varalta, kun vuosi sitten säästäjiä oli 25 prosenttia. Nyt aiempaa useammalla lainanottajalla on samanaikaisesti säästöjä ja sijoituksia. Lainanottotilanteessa on nähty oleelliseksi mitoittaa takaisinmaksun kuukausierä niin, että lainanhoidosta selviää myös korkojen noustessa.

Runsaalla 60 prosentilla asuntoluotollisista on tasaerälaina, jossa laina-aika joustaa koron muuttuessa eikä korkotason nousu vaikuta kuukausittaiseen lainanhoitomaksuun. Joka neljäs lainaa ottaneista on varautunut lainakustannusten nousuun korkokattosopimuksella.

Valtaosa, eli kolme neljäsosaa lainanottajista on maksanut lainaansa alkuperäisen suunnitelman mukaan. Lainanottajista 16 prosenttia on käyttänyt lyhennysvapaita jaksoja viimeisen vuoden aikana, osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. 

Säästäminen kasvussa – rahastot lisäävät suosiota

Suomalaisten kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on edelleen kasvanut. Säästömuodoista suosituinta on tilisäästäminen. Erityisesti rahastojen suosio on kasvanut, mikä on ollut havaittavissa myös kotimaisen rahastopääoman viimeaikaisista ennätyslukemista. Nyt 24 prosentilla kaikista tutkimukseen vastanneista oli rahastosijoituksia, kun vuosi sitten lukema oli 19 prosenttia

Säästäjien ja sijoittajien osuus vastaajista (Lähde: Luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus)

”Rahastot ovat osoittautuneet kuluttajille helpoiksi sijoituskohteiksi. Niiden avulla sijoitusten hajauttaminen on helppoa, ja sijoittamaan pääsee jo pienillä summilla”, Ulla Halonen toteaa.

 

Liite:

Uusien asuntolainojen määrä ja keskikorko (Lähde: Suomen Pankki)

 

 

 

6 thoughts on “Asuntolainoja otetaan vähemmän ja takaisinmaksuajat ovat lyhyempiä

  1. Korkokattosopimus

    Onko teillä tietoa kuinka paljon korkokattosopimus on maksanut ja kuinka moneksi vuodeksi sen on saanut?

    1. Korkokaton taitaa saada muutamaksi vuodeksi kerrallaan

      Tiedustelimme asiaa muutama vuosi sitten tyttäreni kanssa pankista ja korkokaton sai tuolloin 3…5 vuoden ajaksi. Hintaa en tarkalleen muista, mutta sen verran se maksoi, ettei sitä tullut otetuksi. 

      Kai

  2. Keskikorko?

    Anteeksi maalaisuuteni, mutta varmistaisin vain, mistä keskikorko lasketaan. Ymmärtääkseni sen pitäisi sisältää marginaalin sekä viitekoron – vai viittaako se sittenkin pelkkään marginaaliin? Kiinteässä korossahan niitä ei voi edes erottaa, joten miten keskikorkoa sen kohdalla olisi edes mahdollista määritellä muuten kuin kokonaiskorkona, ja kai nekin on laskettava mukaan keskiarvoon, muuten tilasto on putua.

    Heikki

    1. Kyseessä lienee kokonaiskorko

      Kyse on Suomen pankin tilastosta. Suomen pankki ei käsittääkseni kaikissa tapauksissa tiedä miten korko on muodostunut (siis mitä kaikenlaisia korkoeriä kyseiseen lainasopimukseen tarkalleen kuuluu). Suomen Pankki näkee varmuudella vain sen mitä korkoa ihmiset loppujen lopuksi ovat maksaneet ja kyseessä on siis mitä ilmeisimmin kokonaiskorko.

      Tosin tämä on vain minun arvaukseni. En ole ollut Suomen Pankissa töissä.

      Aika alhaiselta tuo korkotaso näyttää, mutta tyttäreni sai asuntolainan, jonka kokonaiskorko oli suurin piirtein tuota luokkaa.

      Kai

      1. varmaan noin

        Noin se varmaan on, vaikka hitusen matalalta kokonaiskoroksi tuo vaikuttaa tosiaan. Mutta markkinkorot ovat todella alhaalla, joten näin mennee, keskimarginaaliksi olisi taas korkea.

        Heikki

      2. Korko

        On mielenkiintoista lukea monia kirjoituksia rinnakkain. Yllä olevasta kuvasta näemme, että keskikorko uusissa asuntolainoissa on noin 2 prosenttiyksikköä.

        http://blogi.sijoitustalous.fi/3433/ostaisinko-asunnon-espanjasta/

        Tässä Tapiolan kirjoittamassa blogi-kirjoituksessa (missä siteeraavat WSJ) sanotaan, että pankit antavat Espanjassa :

        "
        Alempia korkomarginaalejakin on luvassa. Pankin omistamasta asunnosta marginaaliin saa alennusta neljäsosa prosentista aina kolmeen prosenttiin saakka.

        "

        Mikäli Suomalaisesta asuntolainasta saisi alennusta 1-3 prosenttiyksikköä, niin nykyisellään ei jäisi lainkaan maksettavaa korkoa. Ilmeisesti Espanjaa pidetään riskisempänä kiinteistömarkkinana kuin Suomea. 

        Asiasta kolmanteen niin Espanjassa hintojen rapautumisen vauhti on hidastunut, joten halpojen asuntojen metsästäjät ovat alkaneet aktivoitumaan. 

        http://www.tinsa.es/en/11743/research/imie-general-and-major-markets/monthly-index-year-2014/imie-february-2014.html

        Ylipäätään kysyn kummassa tapauksessa riski on pienempi kun välttämättömyyshyödykkeiden hinta on romahtanut vai silloin kun ne ovat jo pitkään nousseet?

        Vihjeenä ja taustoituksena vaikka vuosi 2007 ja Espanjan asuntojen hinnat. Ne olivat tuolloin vuosia nousseet 15%/vuosi, nyt taas vuonna 2014 ne ovat laskeneet jo vuosia 7%/vuosi.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com