Suomessa on sittenkin riskirahaa kasvuyrityksille!

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

Näin väittää merkittävä uunituore tutkimus ”Theory vs. Reality: Venture Capital in Europe. Tutkimuksen toteutti sveitsiläinen Verve Capital Partners ja se julkistettiin juuri vuodenvaihteessa.

Tämä tutkimus oli sikäli mielenkiintoinen, että siinä on suhteutettu sijoitettu VC pääoma kunkin maan asukasmäärään. Tilaston ykkönen on Sveitsi, jossa käytetään keskimäärin 69 USD per asukas sijoituksina kasvuyhtiöihin. Hyvä kakkonen on Hollanti (62 USD), ja vertailun vuoksi oli tutkittu myös Yhdysvaltoja, jossa on sijoitettu 67 USD per asukas.

Eurooppalaisten maiden keskiarvo oli 35 USD per asukas. Pohjoismaat olivat aivan kärkipaikoilla sillä tutkimuksen mukaan sekä Ruotsissa että Suomessa sijoitetaan yhtä paljon, 59 USD asukasta kohti.

Mielenkiintoista oli se, että Saksa (21 USD), Norja (27 USD) sekä Ranska (31 USD) ovat kaikki keskiarvon alapuolella. Saksan ja Norjan lukuja perusteltiin sillä, että niiden taloudet ovat hyvin teollisuusvaltaisia ja suuryritysvetoisia.

Minua tämä tutkimus sekä ihmetytti että askarrutti kovasti. Meillä on valitettu riskipääoman puutteesta niin kauan kuin olen ollut toimialalla mukana (18 vuotta) ja Suomea yleensä pidetään melko pääomaköyhänä maana. Toisaalta piilaaksossakin valitetaan riskipääoman puutteesta, joten tämä taitaa olla kaikkien rahastoja keräävien VC-managerien ja joidenkin yritysten yhteistä seireenilaulua markkinoille (siis sellaisten yritysten, joihin kukaan ei sijoittaisi vaikka pääomia olisi satakertainen määrä).

Ehkä Suomessa sittenkin käytetään suhteellisen paljon pääomia kasvuyrityksiin asukasmäärään nähden. Tämä korostuu varsinkin silloin, kun laskemme Tekesin reilun 500 miljoonan vuosibudjetin mukaan (Tekes ei ollut mukana Verve Capitalin tilastossa). Tosiasia on nimittäin se, että hyvin harvassa maassa toimii Tekesin kaltainen volyymia edustava julkinen riskirahoittaja, joka kantaa merkittävän osan yritysten alkuvaiheen rahoituksesta. Mutta missä ovat meidän kasvuyrityksemme? Rovion Angry Birds on ilahduttava poikkeus, mutta pystyttekö nimeämään enemmän kuin kolme sellaista yritystä, jotka ovat viimeisten 20 vuoden aikana kasvaneet nollasta 100 miljoonan liikevaihtoon? Israelissa luku taitaa olla jossain 50 yrityksen paikkeilla…

Lue Punaisen mukin blogia

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia