Suomi siirtynyt EU:ssa taustakuoroon

Euron kriisimaiden tilanne ei ole vakautunut. Euroopan vaihtoehdoiksi näyttävät jäävän vain syvempi talouspoliittinen yhdentyminen tai euron hajoaminen. Kummastakaan vaihtoehdosta ei Suomessa käydä vakavaa keskustelua ainakaan siellä missä pitäisi, eli julkisuudessa korkeimman poliittisen tason johdolla. Eduskunnan kyselytynti keskittyi Kreikka-vakuuksiin ja sitäkin enemmän kuntauudistuksiin. Tärkeitä ne ovat kunnatkin, mutta EU:n tulevaisuus on silti hiukan eri mittaluokan kysymys. Suomea se ei tunnu silti isommin liikuttavan kuin Kreikka-vakuuksien osalta.

Hollannin pääministeri Mark Rutte ja valtiovarainministeri Jan Kees de Jager ehdottivat Financial Timesissa, että EU:lle on luotava budjettikomissaari. Laajoin valtuuksin varustettu komissaari valvoisi euromaiden budjettivajeita. Jos huomautukset eivät tehoaisi, seurauksena olisivat sakon luonteiset rangaistukset. Seuraavassa vaiheessa budjetti pitäisi hyväksyttää komissaarilla ennen kansalliseen parlamenttin viemistä. Siinä vaiheessa maan äänioikeus EU:ssa suljettaisiin. Viimeinen rangaistus olisi maan erottaminen eurosta. Vallitsevaan tilanteeseen verrattuna etu olisi, että rangaistukset holtittomasta julkisesta taloudesta tulisivat automaattisesti. Nyt valvonta nojaa työlääseen poliittiseen prosessiin.

Saksan valtiovarainministeri Wolgang Schäuble taas kirjoitti Financial Timesissa, että    EU:n syvempi talouspoliittinen yhdentyminen on tarpeen, mutta se ei voi tapahtua nopeasti, koska se voi vaatia jopa perussopimusten muuttamista. Se vaatii vahvan demokraattisen mandaatin kansallisilla tasoilla, mikä taas vie aikaa. Kehityksen suunta sinänsä on Schäublen mielestä selvä, eli talouspolitiikka yhdentyy.

Oppositiopuolueet Saksassa kannattavat eurobondeja, joita tuskin on mahdollista rakentaa muuten kuin tiukemman talouspoliittisen kontrollin varaan. Joka tapauksessa Saksan oppositio hahmottaa EU:n tulevaisuuden laajempia linjoja, ja seuraavien parlamenttivaalien jälkeen EU:ssa ne ovat painavia linjauksia, koska hallitus ottaa näillä näkymin takkiinsa.

Entä Suomessa? Ainoa todellista valtaa käyttävä poliitikko, joka puhuu suuria linjoja EU:n suhteen, on jyrkän EU-kriittinen Timo Soini. Hallituksen johtavilta puolueilta ja poliitikoilta ei ole kuulunut linjauksia EU:n ja euron tulevaisuudesta. Suomesta on tullut unionin taustakuorolainen, joka keskittyy populistiseen näpertelyyn. Eurooppa-tason visioita ei ole, tai niitä ei uskalleta sanoa ääneen. Edes euron hajoamisen mahdollisuudesta ja sen merkityksestä ei tehdä vakavia analyyseja, vaikka se on aivan mahdollinen lopputulos velkakriisin meneillään olevassa poliittisessa umpikujassa.

 

 

4 thoughts on “Suomi siirtynyt EU:ssa taustakuoroon

  1. Kreikan erottaminen eurosta?

    Minusta hyvä vaihtoehto voisi olla Kreikan erottaminen määräajaksi eurosta ja päästäminen konkurssiin samalla kun Euroalue ottaa näkyvästi uusia jäseniä sellaisista valtioista kuten Liettua ja Latvia, joiden taloutta hoidetaan mallikkaasti. 

    Kyllä tuo Hollannin ehdotus vaikuttaa järkevältä. Kunhan ei päädytä tiiviiseen liittovaltioon. Hajautettu malli, jossa valtiot kilpailevat vero- ja talous- ja sosiaali- politiikallaan olisi parempi. Keskinäinen kilpailu on parempi kuin yksi suuri suunnitelmatalous.

     

    1. Tai jokin vastaava

      Hollannin malli on yksi mahdollinen. Joka tapauksessa on minusta selvää, että talouspoliittisen integraation syventäminen on ehdoton välttämättömyys yhteisvaluutassa, muuten riskit ovat liian suuret kuten on nähty. Minkä verran ja minkälaatuista valvontaa ja toisaalta kansallista itsenäisyyttä malli sisältäisi, näitä yksityiskohtia pitäisi perata julkisessa ja poliittisessa keskustelussa. Kuten myös valvontamekanismin luonnetta ja tehokkuutta. Onhan meillä nyt jo vakaussopimus, mutta kukaan ei sitä kunnioita.

      Kreikan sulkeminenkin vaatisi toimivan lainsäädännön, jonka puitteissa häätö tapahtuu. Nyt sellaista ei ole. Hollantilaisten ehdotus sisältää sellaisen. Muttta ei ehdotus ole ainakaan Suomessa ketään kiinnostanut, tai sitten olen seurannut väärää mediaa. Trichet on ehdottanut talousministeriötä. Ajatuksia liikkuu kyllä, muttei Suomessa, eikä täällä edes keskustella toisten hyvistä avauksista, mieluummin tapellaan kuntauudistuksesta, ilmeisesti se on tulospalkitsevampaa ääntenkeräyksen näkökulmasta.

  2. Kun Suomi on nyt

    Kun Suomi on nyt taustakuorossa ja siirtynyt sinne, niin voi päätellä että Suomi ei ole enää jossain missä oli aiemmin. Mikä se aikaisempi tila oli ja mitä Suomi on nyt menettänyt? Oliko se aikaisempi tila euroopan ydin tai jotain muuta? Jos Suomi ei olisi siellä aiemmin ollut, mitä kaikkea olisi tapahtunut? Näitä asioita olisi hyvä ymmärtää, jotta tietäisi millainen perikato nyt uhkaa.

    1. Pienen vaikutusvalta riippuu aktiivisuudesta

      Ei Suomi ehkä ole missään ytimisessä ole koskaan ollut, mutta pienen maan vaikutusvalta unionissa riippuukin oleellisesti siitä, kykeneekö se luomaan ideoita ja markkinoimaan niitä muille jäsenille. Ei aivojen käyttö ole maan koosta kiinni. Hollanti ei ole järin iso maa sekään, mutta sen johtavat poliitikot sentään yrittävät keksiä EU:lle suunnitelman, jolla selviytyä. Suomesta ei vastaavia esityksiä ole kuulunut, muuta kuin vatkutus vakuuksista. Jos ei edes yritä, ei varmasti saa edes rahtustakaan vaikutusvaltaa.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Tuottajahinnat laskussa

Sijoittamisen nurinkuriselta vaikuttaviin ulottuvuuksiin kuuluu, että lähtökohtaisesti huonot uutiset voivat olla osakemarkkinoille myönteisiä. Kuten eilen julkistettu Yhdysvaltojen uusien työpaikkojen määrä, joka laski syyskuussa selvästi elokuusta.

Se

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com