Suomi on teknistieteellisen osaamisen hallitsija

Poliittisten päättäjien käsitys Suomen teknologian tasosta on Teknologiabarmetrin mukaan laskenut.  Valoa häämöttää yrityssektorilta. Yritykset arvioivat panevansa tulevaisuudessa tuotekehitykseensä paukkuja nykyistä enemmän. Myös suorat sijoitukset Suomeen ovat kasvaneet. Positiiviseen vireeseen saattaa vaikuttaa haitallisten yritystukiaisten väheneminen.

Suomen kannattaa panostaa vahvuuksiinsa, joita ovat:

  1. Vahva peruskoulutus (vastuu: kunnat ja maakunnat)
  2. Tieteellistekninen osaaminen (vastuu: valtio)
  3. Uuden tiedon soveltaminen (yritykset)
  4. Yrittäjyys (nuoret aikuiset)

Tekniikan akateemiset TEKin ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhdessä toteuttama Teknologiabarometri osoittaa Suomen menneen viime vuosina alamäkeen monella mittarilla. Rajuinta on korkean teknologian tuottaman arvonlisäyksen pudotus. Vuonna 2009 se oli lähes 14 prosenttia BKT:stä, nyt enää 8,5 prosenttia.

Barometrin kyselyosion tuloksista nousee esiin, että poliittiset päättäjien usko siihen, että voimavarojen kohdistaminen tieteelliseen tutkimukseen antaisi yhteiskunnalle korkean koron, on hiipunut viime vuosina.

– Aiemmin innovaatiovetoisen talouskasvun mekanismien ymmärtäminen on ollut meillä hyvällä tolalla. Nousu 1990-luvun lamasta perustui täysin teknologisen osaamisen hyödyntämiseen. Onko tässä takapakissa nyt kyse silkasta tietämättömyydestä? johtaja Pekka Pellinen TEKistä pohtii.

Suomi kuuluu nyt niihin harvoihin OECD-maihin, joissa T&K-panosten reaalinen arvo on laskenut jo pitkään. Valtion panostukset ovat laskeneet yhtäjaksoisesti jo viisi vuotta, ja myös yrityssektorin into laittaa rahaa T&K-toimintaan on ollut heikkoa. Tehdyt panostukset on suunnattu suurelta osin tuotteiden jatkokehittelyyn, ei uusiin avauksiin. Kannattavuutta on monissa yrityksissä ylläpidetty henkilöstövähennyksillä ja kululeikkauksilla.

– Suomi on jäämässä innovaatiotoiminnan eturintamasta, mikä näkyy jo selvästi kilpailukyvyssämme. Mallia kannattaisi nyt ottaa Tanskasta, joka on kirinyt vahvasti parannettuaan nimenomaan innovaatiokenttänsä toimintaedellytyksiä, Pellinen sanoo.

Vähän valoakin: tuotekehitystä lisätään ja ICT-palvelujen vienti kasvaa

Luottamusta parempaan tulevaisuuteen lupaavat yritysten arvioit oman T&K-toimintansa kasvattamisesta lähivuosina. Myös tieto- ja viestintäteknologian palveluvienti kasvaa. ICT-palveluiden osuudessa palveluviennistä Suomi on vertailumaiden ykkönen, ja jopa parantunut juoksuaan.

– Suomi on siten kasvavasti palvelutalous eikä perinteisen teollisuusyhteiskunnan perään kannata haikailla. Tämä tulisi talouspolitiikan tekijöidenkin ymmärtää, johtava tutkija Torsti Loikkanen VTT:ltä huomauttaa.

Selvää parannusta on tapahtunut kansainvälistymisessä ja verkottumisessa: Suomeen on saatu suoria sijoituksia entistä enemmän. Vuonna 2013 Suomi oli vertailumaiden kärjessä ulkomaisten t&k-investointien houkuttelemisessa.

– Suomeen takavuosina luotu osaaminen näyttäytyy nyt niin houkuttelevana, että kansainväliset sijoittajat ovat valmiita laittamaan rahansa likoon. Tässä on vahva viesti päätöksentekijöille, osaamiseen ja innovaatioihin kannattaa panostaa, Loikkanen huomauttaa.

Suomi edelleen teknistieteellisen osaamisen ykkönen, Tanska kirii rinnalle

Barometri osoittaa, että Suomi on teknistieteellisessä osaamisessa vertailumaiden ykkönen. Tanska kuitenkin ohitti meidät jo vuonna 2014 T&K-tehtävissä työskentelevien määrässä ja menee nyt ohitsemme myös elinikäisessä oppimisessa.

Suomen asemaa vertailumaiden joukossa heikentää pitkäaikaistyöttömyys, joka on laajentunut koskemaan myös korkeakoulutettuja. Samanaikaisesti työmarkkinoilla on osaajien kohtaanto-ongelmaa.

Tanska kelpaa tässäkin malliksi: siellä työllisyystoimenpiteet ovat olleet ilmeisen tehokkaita.

– Olemme havainneet Suomen alamäen. Koreassa positiivinen kehitys on jatkunut, mutta myös heillä on uhkaavia merkkejä negatiivisesta käänteestä, kertoi Barometrihankkeen korealaisen kumppanin, Etelä-Korean tiede- ja teknologiainstituutin, edustaja Pilseong Jang barometrin julkistustilaisuudessa Helsingissä. Hän huomautti myös, että erilaiset kansainväliset indikaattorit antavat erilaisia tuloksia. Teknologiabarometrissa Korean sijoitusta heikentää hänen mukaansa sosiaalisen koheesion mittareiden iso painoarvo

– Selvityksemme mukaan julkisilla T&K-tukitoimilla voidaan vaikuttaa erityisesti osaamisintensiivisten yritysten kasvuvauhtiin. Sen sijaan kannattavuuteen toimilla ei näytä olevan vaikutusta, sanoi samaa tutkimuslaitosta edustava SeogWon Hwang.

Miten orastavaa nousua voitaisiin vauhdittaa?

Pekka Pellinen pitää tärkeimpänä sitä, että päättäjät oivaltaisivat uudelleen innovaatiopohjaisen talouskasvun merkityksen.

– Lisäksi julkisin toimin on luotava yksityiselle sektorille lisäkannusteita tehdä omia uusia panostuksia ja avauksia, ja panostukset soveltaviin Tekesin tyyppisiin instrumentteihin on saatava kääntymään kasvu-uralle. Uusia työpaikkoja syntyy eniten pk- sektorille, joten kannustimia kannattaa kohdentaa juuri sinne.

– Julkiselle sektorille on tehtävä selkeä poikkihallinnollinen innovaatiolinjaus eri hallinnonalojen toiminnan koordinoimiseksi. Työvoima- ja innovaatiohallintojen yhteyttä on tiivistettävä esimerkiksi liittämällä DigiBoosti-toimintamalli osaksi työvoimahallinnon työkalupakkia. Julkisen sektorin tuottavuuteen yleensäkin on saatava parannusta digitalisaation kautta. Myös yksityissektorilla kaivataan kasvuhakuisuutta ja riskinottokyvyn parantamista, Pellinen listaa.

 Koko raportti ja erillinen tiivistelmä luettavissa verkossa: www.tek.fi/TEKbaro

 

One thought on “Suomi on teknistieteellisen osaamisen hallitsija

  1. Tutkimus

    ”Barometrin kyselyosion tuloksista nousee esiin, että poliittiset päättäjien usko siihen, että voimavarojen kohdistaminen tieteelliseen tutkimukseen antaisi yhteiskunnalle korkean koron, on hiipunut viime vuosina.”

    Raportissa oletetaan, että koulutus- ja tutkimuspanostuksille saa korkean koron. Minä uskon, että päättäjät ovat oikeassa, eikä niille saa kunnollista tuottoa. Siksi on ihan järkevää pienentää panostusta. Ennenvanhaan koulutukselle sai korkean tuoton, kun vain muutamat kehittyneet maat investoivat kunnolla koulutukseen. Nyt on sata maata, jotka investoivat koulutukseen ja tutkimukseen, eikä se siksi ole Suomelle enää sellainen raha-automaatti kuin ennen.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat