Narratiivit ovat tässä kirjoituksessa näkemyksiä syistä ja seurauksista. Kirjoituksessa esittelen muutamia talouteen liittyviä narratiiveja verraten niitä saatavissa olevaan dataan. Suosituimpien talouteen liittyvien narratiivien lähteinä ovat usein talousmediat ja taloustieteilijät kuten keskuspankkiirit. Usein niistä löytyy totuuden siemeniä, vaikka ne ovat usein enimmäkseen väärässä, kun niitä tarkastellaan toteutuneen datan kautta.

Tässä muutamia suosittuja narratiiveja, joista viimeiseen keskityn enemmän:

• ”Fed hallitsee korkomarkkinoita ohjauskorollaan.” Todellisuudessa vain lyhyitä korkoja. Fedin ohjauskorko seuraa useimmin 2-vuotista Yhdysvaltojen lainakorkoa. Jos ette usko niin tutkikaa sen ja ohjauskoron graafeja yhdessä. Jos ette jaksa tarkkaan tutkia niin katsokaa mitä koroille tapahtui vuoden 2024 syyskuun Fedin 50 korkopisteen laskun jälkeen. Lähde 2-vuotiseen ja ohjauskorkoon:https://www.youtube.com/watch?v=eDUhkezEqj8 (n. 1 min 30s)
• ”Ulkomaalaisille sijoittajille Yhdysvaltojen pitkät velkakirjat eivät enää kelpaa.” Välillä tulee kuukausia, että niitä myydään, mutta enimmäkseen niitä ostetaan kuten ennen. Lähde:https://www.youtube.com/watch?v=KSYRIZ25YFM (n. 2 min 20s)
• ”Trump tuhoaa Bidenin luoman vahvan Yhdysvaltojen talouden tulleillaan ja muilla päätöksillään aiheuttaen lisäksi inflaatio-ongelman.”

Miltä Bidenin luoma mahdollisuus näyttää vuoden 2024 muutamilla luvuilla tarkasteltuna?

Tarkastellaan ensimmäiseksi työpaikkoja ja niiden viimeistä tarkastelujaksoa QCEW-luvuilla. Niiden tekemiseen on käytetty kyselyä 12 miljoonalle työnantajalle. Nämä kertovat paljon työpaikkoja syntyi 4/24-3/25. Alkuperäisten BLS:n lukujen mukaan työpaikkoja syntyi n. 147000/kk. Todellisuudessa niitä syntyi 71000/kk. Trumpin presidenttikauden vaikutus oli 2 kk vuodesta. Kysymys kuuluu oliko Bidenin jättämä työmarkkina vahva? No ei ollut, jos ei halua valehdella itselleen tai muille. Sanotaan suoraan, että vaikka Bidenin jättämät työmarkkinat olivat heikot niin Trumpin kaudella tilanne on huonontunut. Se minkä verran selviää todellisuudessa vasta noin vuoden päästä. Lähde:

https://www.reuters.com/business/us-payrolls-benchmark-revision-estimate-suggests-labor-market-weaker-than-2025-09-09/

Tarkastellaan lisäksi vähittäismyyntiä ja teollisuustuotantoa vuosien 2024 ja 2025 aluista elokuun loppuun saakka. Molempia tarkastellaan YoY-luvuilla, koska perättäiset kuukaudet eivät ole usein vertailukelpoisia. Ensimmäinen luku on vähittäismyynti, toinen teollisuustuotanto. Luvut eivät ole inflaatiokorjattuja.

2024: 0.04%, 2,11%, 3.83%, 2,74%, 2.59%, 2.04%, 2.86%, 2.16%

2025: 4.20%, 3.54%, 5.25%, 5.00%, 3.29%, 4.35%, 4.09%, 5.00%

2024: -0.31%, -0.30%, 0,09%, -0,68%, 0.34%, 1.14%, –0.18%, -0.16%,

2025: 1.92%, 1.45%, 1.33%, 1.43%, 0.66%, 0.83%, 1.27%, 0,87

Vähittäismyynnin ja teollisuustuotannon eroja 2024 ja 2025 on vaikea selittää pelkällä varautumisella Trumpin tulleihin. 2025:n merkittävä nousu edelliseen vuoteen selittyy myös heikolla vertailukaudella. Vähittäismyynnin vuoden 2024 tammikuun ja helmikuun lukemat selittyvät korkeilla vertailujaksoilla. Sama ei päde teollisuustuotantoon. Vähittäismyynti on ollut selkeästi korkeammalla tasolla 2025 kuin Bidenin hallinnon aikana 2024. Tästä voi tehdä monia tulkintoja. Omani on etteivät vähittäismyynti tai teollisuustuotanto ole vielä heikentyneet Trumpin aikana, kun unohdetaan tulleihin varautuminen. Tätä on mahdotonta arvioida tarkastiluvuilla, joten jokaisen on tehtävä johtopäätökset itse. Menneisyys ei ole tae tulevasta.

Lähteet:

https://fi.investing.com/economic-calendar/retail-sales-1878

https://fi.investing.com/economic-calendar/industrial-production-1755

Katsotaan inflaatiota 1/24-8/25 YoY-luvuilla, ensin PPI, sitten CPI:

2024: 1.0%, 1.6%,1.8%, 2.3%, 2.4%, 2.7%, 2.1%, 1.9%, 1.9%, 2.6%, 3.0%, 3.5%

2025: 3.7%, 3.2%, 3.4%, 2.5%, 2.7%, 2.4%, 3.1%, 2.6%

2024: 3.1%, 3.2%, 3.5%, 3.4%, 3.3%, 3.0%, 2.9%, 2.5%, 2.4%, 2.6%, 2.7%, 2.9%

2025: 3.0%, 2.8%, 2.4%, 2.3%, 2.4%, 2.7%, 2.7%, 2.9%

Tuottajahinnat lähtivät nousuun heti Trumpin valinnan jälkeen, joten on kysyttävä onko tämä seurausta Trumpista vai muista tekijöistä? Yksi selitys on matalat vertauskohteet 11/23 PPI oli 0.8%, 12/23 PPI oli 1.0%. Kuluttajahinnoilla esiintyy sama ilmiö, mutta sitä ei voi selittää matalammalla lähtötasolla. Ehkä muutos oli siksi pienempi. Voidaan todeta, että loppuvuonna 2024 tuottajat ja kuluttajille suoraan myyvät yritykset varautuivat tulleihin. Näiden korotusten jälkeen kummatkaan toimijat eivät ole pystyneet suuriin hinnankorotuksiin tulleista huolimatta. Inflaatio ei ole karkaamassa käsistä edes tullien ollessa voimassa. Tullien vaikutus on ollut toistaiseksi vähäinen. 50%:n teräs- ja alumiinitullit eivät ole vaikuttaneet vielä hintoihin. Shillerin asuntohintaindeksin kuukausimuutokset ( ovat olleet huhtikuun lukemista lähtien miinuksella. Suuremmat tullit (aluksi 25%:ia) ovat olleet vasta pari kuukautta voimassa, joten suuria muutoksia ne eivät ole ehtineet aiheuttaa. Syy asumiskomponentin tärkeyteen on siinä, että se on ainoa jatkuva osa inflaatiota mikä on pitänyt inflaation yli 2%:in. Ilman sitä keskimääräinen inflaatio olisi ollut viimeisten 38 kuukauden aikana n. 1.6%:ia.

Lähteet:

https://fi.investing.com/economic-calendar/ppi-734

https://fi.investing.com/economic-calendar/cpi-733

https://www.youtube.com/watch?v=BcQHopAqeYA (n. 13 min 20s)

https://fi.investing.com/economic-calendar/s-p-cs-hpi-composite—20-s.a.-1334

Toistaiseksi inflaationarratiivi on pitänyt hieman paikkaansa, mutta tällä datalla minun on vaikea nähdä tullien nostavan paljon hintoja. Syy tähän on yksinkertainen: kuluttajilla ei ole varaa maksaa niitä. Niin kauan kuin asia on näin on vaikea nähdä hintojen lähtevän käsistä sanovat taloustieteilijöiden mallit ja puhuvat päät mitä tahansa. Tämä toi tapahtua mikäli tuotanto siirtyy Yhdysvaltoihin tullien vuoksi. Tähän menee 3-5 vuotta, joten ihan heti se ei ole ajankohtaista. Inflaatio steroideilla voi iskeä mikäli Trumpin hallinto laittaa Fedin painamaan rahaa ja jakamaan sitä suoraan kuluttajille. Tämä ja suuret tullit tulevat tekemään tuhoa pidempiaikaiselle ostovoimalle, vaikka talous aluksi kiihtyisi ennen inflaation iskemistä.

Trumpin johdolla Yhdysvaltojen talous ei toistaiseksi ole tuhoutunut eikä inflaatio karannut käsistä Fedin ja monien taloustieteilijöiden varoittelusta huolimatta. Siihen liittyvät narratiivit ovat enemmän väärässä kuin oikeassa. Se porskuttaa suunnilleen samaan suuntaan kuten aiempienkin hallintojen aikana. Minulle ei olisi yllätys mikäli sakkaisi seuraavan vuoden aikana. Tällöin ”Trump tuhosi talouden” narratiivi kasvaisi uusiin korkeuksiin. Tämä ei tule johtumaan pelkistä tulleista. ”Tölkkiä on potkittu eteenpäin” jo yli vuosikymmenen niin valtion velkaantumisella kuin keskuspankin toimilla. Keskipitkän aikavälin kehitys on heikkoa ja tulee sellaisena pysymään. Syvä ja vaikea taantuma tulee, mutta en tiedä milloin. Olisi tyhmää väittää päinvastaista. Trumpin presidenttikaudella todennäköisin hetki on ensi kesään mennessä, koska Trump yrittää saada Fedin täyteen omia yes-miehiään. Uuden Fedin pääjohtajan valinta ensi vuoden alussa tulee kertomaan tarkemmin mitä tämän osalta tapahtuu.

Miksi enemmän tai vähemmän oikeassa olevat narratiivit voivat niin hyvin? Ehkä tärkein syy on, että suurin osa niihin uskovista ei koskaan tarkasta mitä data niistä sanoo. Toinen on se, että tuijotetaan vain dataa, jotka vahvistavat omat uskomukset. Kolmas on se, että tulkitaan dataa miten halutaan. Neljäs on, että data ei ole riittävän luotettavaa, kuten alkuperäiset työpaikkaluvut ja niiden korjausten suuruudet kertovat. Viimeinen syy mikä itselle tulee mieleen on se ettei ymmärretä mitä luvut todella kertovat. Vaikka mitään absoluuttista totuutta ei ole olemassa niin datojen eri osat voivat todellisuudessa kertoa eri asioita kuin pitäisi. Tästä hyvä esimerkki on kuluttajahintojen Owners´ Equivalent Rent asumiskomponentti mikä seuraa asuntojen hintoja n. 15 kuukauttajälkikäteen.

Eipä muuta tällä kertaa,

-Tommi T