EKP:n puheenjohtaja Chirstine Lagarde nostaa ”Next financial crisis?” tilaisuuden puheellaan esille sen, että varjopankkien paikoitellen puuttellinen valvonta ja regulaatiokontrolli muodostavat Euroalulle merkittävän riskitekijän. Suomessa suuria varjopankkitoimintoja pyörittävät esimerkiksi Suomen valtio (yli 20Mrd€ yritysrahoitusrisksi/finvera) , eläkevakuutusyhtiöt (noin 100 Mrd€ yritysten velkarahoitusta), vakuutusyhtiöt, korkorahastot (noin 50Mrd€ yritysrahoitusta), leasing rahoittajat ja pikavippiyhtiöt (noin 5Mrd€).

Cristine Lagarde kiinnittää huomiota siihen, että varjopankkien (NBFI = Non Bank Financial Institution) suhde bruttokansantuotteesta on kasvanut vuosituhannen alun 144% lukemasta jo 400% tasolle.  Varjopankkien markkinaosuus on tällä hetkellä noin 60% koko euroalueen rahoitusmarkkinoista.  Varjopankit muodostavat potentiaalisen systeemisen ongelman myös pankeille sillä pankkien taseesta noin 10% on lainoja varjopankeille.

Varjopankkien toimintariskit ovat loppujen lopuksi samoja kuin varsinaisten pankkien:

• maksuvalmiusriski (liquidity risk)
• ylivelkaantumisrksi (leverage risk)
• otto- ja anto- lainauksen erilaisiin juoksuaikoihin liittyvä riski
• äkillisisiin lunastusaaltoihin liittyvä riski (esim. stable coin markkinoihin liittyvä riski)
• varjopankin vakuusvarannon realisoinnin vaikeuteen tai hitauteen liittyvä riski

Christine Lagarde peräänkuuluttaa euroalueelle harkittua yksinkertaista varjopankkien regulaatiota ja valvontaa.  Hyvä regulaatio helpottaa innovatiivisten uusien ratkaisujen syntymistä (esimerkiksi osakeyhtiölaki on nostanut markkinatalouden menestykseen ja luonut innovaatiota). Cristeine Lagarde avaa puheenvuorollaan keskustelun siitä minkälaista varjopankkien regulaatiota Euroalueelle tarvitaan.