Toimiiko EKP oikein?
Kirjoitin vuosi sitten viime aikojen erilaisista mahdollisista ylilyönneistä, ja yhtenä esimerkkinä nostin esille ohjauskorkojen muutokset ja sen, miten niistä voi lopulta olla seurauksena deflaatio (kts. Ylilyöntien aikakausi?). Kuten oheisesta kuvasta näkyy, varsinkin Suomen osalta ollaan jo hyvin lähellä deflaatiota, ja sama trendi pätee myös laajemmin Euroopassa. Olkoonkin että euriborien kehitys enteileekin nyt ohjauskorkojen laskua, EKP ei ole vielä sellaisesta juuri vihjannut.
Menikö EKP koronnostoissaan siis liian pitkälle? Tai vielä pahemmin: onko EKP aina myöhässä ja vetää lopulta yli? On sinänsä naiivia ajatella, että maallikkona pystyisi lukemaan tilannetta paremmin, mutta jos tilanne painuu deflaation puolelle, se tuskin on varsinaisesti ollut EKP:n tavoite? Eli onko silloin tehty virhe? Jos virhe on tehty, mitkä ovat sen taustalla olevat ajurit?
Toisinaan iso organisaatio saattaa syystä tai toisesta toimia tavalla, jota moni organisaation jäsen tai jopa enemmistö organisaatiosta ei pidä perusteltuna. Kun markkinoilla tapahtuu isoja muutoksia, löytyy aina ihmisiä, jotka näistä muutoksista hyötyvät. Jos EKP toimii varsinaisia tavoitteitaan ajatellen turhan myöhässä ja loppujen lopuksi liioitellen, voiko taustalla olla ylilyönneistä hyötyvien tahojen lobbaus? Tai onko EKP:n rakenteissa jotain sellaista, mikä saa sen toimimaan vähemmän ideaalilla tavalla? Vai onko EKP sittenkin toiminut juuri oikein?
Minulla ei ole näihin kysymyksiin vastauksia, mutta mielelläni ymmärtäisin aihepiiristä enemmän. EKP:llä pitää toki olla tietty itsenäisyys, ja ohjauskorkojen muutoksien kaltaisten asioiden suhteen viestinnän pitää olla erittäin hallittua, mutta silti herää myös kysymys: pitäisikö EKP:n päätöksentekoa käsitellä enemmän esimerkiksi mediassa, jotta laitoksesta syntyisi vähemmän norsunluutornimainen vaikutelma? EKP toimii makrotalouden ytimessä, ja jo siksikin olisi hyvä, jos tavallisetkin ihmiset ymmärtäisivät sen päätöksenteosta ja toiminnasta enemmän.
Minäkin olen ollut hieman huolissani.
Minua huolestuttaa keskuspankkien ja keskuspankkeja lähellä oleviin tahojen unelma siitä, että korkoja ei tarvitsisi laskea nollan tuntumaan. Pelkään, että ellei lasketa, niin Euroopassa päädytään deflaatioon. Taisit mainita tämän mahdollisen ongelman artikkelissasi.
Kiitos kommentista!
En tiedä tarvitaanko nollan tuntumaan laskea (nollan tuntumaksi miellän alle 0,5%:n korot), mutta tämä korkotaso tuntuu liian korkealta. Vaan eipä nollakorkotasokaan kovin terveeltä tunnu: kyllä rahalla jonkinlainen hinta on perusteltua olla, ja perustelluinta olisi kai, että korkotaso olisi inflaation luokkaa tai mahdollisesti hieman yli, kunhan sen inflaation aiheuttajana on esim. palkkainflaatio eikä Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman kustannuspuolen shokin kaltainen tekijä.
Mutta toisaalta: kun näille nykykorkotasoille on noustu ja täällä tämänkin aikaa pysytty, sehän voisi periaatteessa johtaa siihen, että seuraavaksi pitää vetää sitten väkeviä siirtoja toiseen suuntaan deflaation torjumiseksi, ja ties vaikka se johtaisikin taas sinne nollakorkojen tuntumaan. Ihan niin vauhdikkaan koronlaskun puolesta en sinänsä ehkä uskaltaisi lyödä vetoa, mutta eivätköhän ne korot tässä pian alkavan vuoden aikana näistä 4 prosentin lukemista kuitenkin laske selvästi.
Jos katsotaan nykyisen korkotason vaikutusta Suomessa, niin mietin liioitellaanko tätä ’korkeiden korkojen’ ongelmaa. Korkotaso oli niin pitkään nollan paikkeilla, että muutos nykytasolle aiheuttaa tietysti tuskaa. Kaikki muutokset ja pakko muuttaa omaa käyttäytymistä aiheuttavat.
Historiallisesti nykyinenkin korkotaso on varsin alhainen. Kuinka moni yritys tai kuluttaja on vakavasti kärsinyt tästä tasosta? Kyllä, asuntokauppa on hiljentynyt, mutta jos nykyinen korkotaso pysyisi vaikka seuraavat kymmenen vuotta, uskon että asuntomarkkinakin normalisoituisi ajan myötä.
Toki korkojen lasku virkistäisi tiettyjä talouden osia, mutta onko pidemmän päälle tervettä, että rahan hinta on lähellä nollaa. Itse sijoittajana en lainaisi rahaa prosentin-parin korolla koskaan, pankit toki katsovat asiaa vähän eri kulmasta.