Trumpin suurin talousongelma on valtion velkaantuneisuus
Talousmaailman keskittyessä Yhdysvaltojen tulleihin unohtuu tärkeä tosiasia Yhdysvaltojen taloudesta. Se on, että valtiontalous on persaukinen ja menossa huonompaan suuntaan. Tämä on tapahtunut riippumatta tulleista ja tulee olemaan niin lähitulevaisuudessa. Tullit pahentavat tilannetta. Aloitetaan ensiksi USA:n valtiontalouden velkaantumisesta. Kyse on kestävyysvajeesta jonka suuruudella ei ole tekemistä nykyhallinnon muiden jäsenten kuin Trumpin kanssa. Vaje johtuu Finanssikriisin jälkeisistä hallinnoista. Hallinnon on pakko alkaa pienentää vajetta. Muun muassa Ray Dalio on puhunut, että vaje pitäisi saada alle 3%:n. Vajeet alkoivat kasvamaan suuren finanssikriisin jälkeen. Vuodet 2009-2012 olivat suurempien vajeiden aikaa laskien vuoden 2009 9.8%:sta vuoden 2012 6.6%:iin. 2013-2019 ne vaihtelivat 2.4%:n ja 4.6%:n välillä. Sitten iski koronakriisi. 2020 ja 2021 vajeet olivat 14.7%:ia ja 11.8%:ia. 2022 käytiin 5.3%:ssa ja sen jälkeen lähdettiin uuteen nousuun kohti nykypäivää.
Tammikuussa 2025 valtiolla oli velkaa n. 36 biljoonaa dollaria ja BKT oli m. 30 biljoonaa. Viime tilikaudellaan valtio kulutti n. 6.8 biljoonaa dollaria ja budjettivaje oli n. 1.9 biljoonaa eli n. 6.3% BKT:sta, joista korkomenoja oli n. 0.9 biljoonaa eli n. 3%:ia. Kongressin budjettitoimiston (CBO) mukaan tänä vuonna vuosittainen budjettivaje pienenee kymmeniä miljardeja. Vuoden talouskasvuksi CBO ennusti n. 2%:ia. Ennustukset julkaistiin tammikuussa. Ne eivät sisällä taantumaa tai tulleja. Korkomenot eivät tule paljoa pienenemään seuraavan kahden vuoden aikana. Syy siihen on, että iso osa uusittavista lainoista on otettu matalien korkojen aikaan eikä paljoa matalampia korkoja ole saatavilla kovin pian.
Lähde: https://www.cbo.gov/publication/61172, https://usadebtnow.org/spending,
Vajetta voi pienentää hankkimalla valtiolle lisää tuloja veroilla, veroluontoisilla maksuilla, vähentämällä kuluja tai inflatoimalla velat. Tarve tälle on noin biljoona dollaria. Budjettitoimiston ennustuksista näkee, että vajeet alkavat pienenemään kasvun avulla, kun se nousee selvästi yli kahden prosentin. Tämä tarkoittaa lähinnä yksityisen sektorin kasvua. Nykyhallinto on päättänyt vähentää vajetta tuontitulleilla. Niiden vaikutuksia ei voi vielä arvioida luvuilla. Suurella todennäköisyydellä ne vähentävät yksityisen sektorin kasvua ja kuluttajat sekä yritykset maksavat ne. Muita tulojen lisäyksiä tuskin tulee tarpeeksi, veronkorotusten ollessa poissa laskuista ainakin Trumpin mukaan.
Jäljelle jäävät valtion menojen vähentäminen ja velkojen inflatoiminen. Lainojen korot eivät juuri pienene ainakaan pariin vuoteen, joten hallinnon kuluja on vähennettävä 500-1000 miljardia riippuen tullien tuomista tuloista. Elon Muskin johtama DOGE-virasto on päässyt 150:n miljardin säästöihin. Nämä sisältävät helpoimmat kohteet, joten edes 500:n miljardiin pääseminen ei näytä todennäköiseltä.
Velkojen hoitaminen inflaation kautta vaatii ”painokoneen” käynnistämistä ja se vaatii Fedin panosta mitä tuskin tapahtuu ennen kuin Trump on saanut Powellin ulos. Tämä tapahtuu viimeistään toukokuussa 2026. Tällöin USA voi sanoa näkemiin varantovaluutalle, koska se tulee johtamaan ensin ohjauskorkojen laskuun ja myöhemmin ”printterin” pärinään trumpilaisen Fedin pääjohtajan astuessa puikkoihin. Varantovaluutan muutoskehitys on käynnissä. Se tarkoittaisi euron tai sen ja muiden valuuttojen yhdistelmän, kuten Japanin jenin, Englannin punnan ja Sveitsin frangin siirtymistä paljon suuremmiksi reservivaluutoiksi kuin nykyään. Tämä nostaisi Yhdysvaltojen korkokuluja. Samalla se tarkoittaa, että ulkomaalaiset toimijat eivät tule enää rahoittamaan Yhdysvaltojen vajetta tämän tapahtuessa. Nykytilanteessa vajaa neljännes valtionvelasta on ulkomaalaisten omistuksessa ja sitä hieman suurempi osa osakemarkkinoista. Molemmista pääomavirta on liikkumassa pois Yhdysvalloista keskipitkällä aikavälillä.
Trumpin vaikutusta lainakorkoihin tähän asti voidaan tutkia katsomalla parin eripituisen valtionlainan korkoja: 30-vuotisen valtionlainan korko 5.11.2024 oli n. 4.45% ja 2-vuotisen n. 4.20%. Virkaanastumispäivänä 20.1.2025 korot olivat n. 4.86% ja n. 4.28%. 25.4.2025 vastaavat korot ovat 4.72% ja n. 3.76%. Tästä nähdään, että pitkät korot lähtivät nousuun virkaanastumispäivän jälkeen, mutta nousu on loppunut. 2-vuotiset korot sen sijaan ovat selvästi laskeneet. 30-vuotisten ja 2-vuotisten erotus on muuttunut 25 korkopisteestä vajaaseen 100 pisteeseen. Toisin sanoen, korkomarkkinat ennustavat pidemmälle aikavälille nopeutuvaa talouskasvua ja/tai kasvavaa inflaatiota ja lyhyelle välille heikkoa talouskasvua ja/tai pienenevää inflaatiota. Korkomarkkinoiden kyky ennustaa kahta edellistä on paljon parempi kuin pörssikurssien. Tämä pätee, kun keskuspankit eivät osta lainoja. Lisäksi erotuksen kasvussa voi olla kyse markkinoiden epäilevän valtion maksukykyä enemmän pitkällä aikavälillä.
Tariffit voivat auttaa velan inflatoimisessa, mutta tarkastelemalla mm. 2-vuotisten valtionlainojen korkoja voidaan todeta niiden todennäköisemmin hidastavan taloutta nykytilanteessa mikä pienentää väliaikaisesti inflaatiota uusien kotimaan investointien vaikuttaessa aikaisintaan 3 vuoden päästä. Vähintään tämä aika menee globaalien toimitusketjujen muuttamiseen. Todennäköisemmin siinä menee hieman kauemmin. Vielä korkeammat hinnat ovat ratkaisu liian korkeisiin nykyhintoihin mikä voi selittää miksi 2-vuotisten lainojen korot laskevat. En näe tulleissa mitään taloudellista järkeä, mutta Kiinan kurittaminen niillä on turvallisuuspoliittisesti järkevämpää. Lähivuosina jokainen maa joutuu päättämään kuuluuko Yhdysvaltojen vai Kiinan leiriin asiassa. Muita vaihtoehtoja ei todellisuudessa ole. Kiinaa ei voi päästää kiertämään tulleja, joten siksi myös muut maat kärsivät niistä.
Todettakoon vielä lyhyesti, että pitkän aikavälin vajeet ovat vielä suurempi ongelma, mutta ei tällä vaalikaudella niitä varmaan yritetä ratkaista. Valtiontaloudella on budjettivajeen lisäksi vielä seuraavalle 75:lle vuodelle rahoittamattomia vastuita nykyrahassa noin biljoona dollaria per vuosi. Myös niitä tullaan hoitamaan inflaatiolla. Sosiaaliturvan täysi rahoitus on näillä näkymin loppu ensi vuosikymmen alkupuoliskolla. Tämän jälkeen maksut pienenevät noin kuudesosan.
Lähteet: https://www.youtube.com/watch?v=mNxK-f53Wb0&t=1260s
https://fiscaldata.treasury.gov/interest-expense-avg-interest-rates/, https://www.cnbc.com/quotes/US.30,https://www.cnbc.com/quotes/US2Y
