Tuhlaamisen sietämätön keveys

Yhteiskunta

Maahan kootaan uutta hallitusta, jonka ohjelmaan tullee julkisen talouden leikkaaminen eli säästäminen, aiheesta puhuttiin vaalikamppailussa ja äänestäjät vaalituloksen perusteella kait pitävät toimia tarpeellisina.

Tähän tilanteeseen sopii huonosti Helsingin kaupunginvaltuuston kokous, jossa valtuutettu, varatuomari Laura Korpinen, PS, oudoksui vainajien pesutilan ym. hintaa, á 10 milj. euroa.

Valtuustokeskustelussa, sos.mediassa ja esim. tuolla valtuutettua on paheksuttu, rasismikortti on kaivettu esiin.

Eräitä huomioita:

-yhtään halvempiko ei käy?

-jos ei käy, kyseessä on uskonnollinen rakennus. Ja kun tasa-arvo koskee kait muitakin kuin muslimeja, kuntien pitänee rakentaa myös muille usk. vähemmistöille, siis esim. Jehovan todistajille, mormoneille jne. omat näitten haluamat tilat.

-argumentti ”10 milliä on Stadin budjetissa pieni raha” on erikoinen perustelu. Säästettävää ei sen perusteella tule löytymään koskaan mistään millään ilveellä.

Sitten pääsen asiaan. Olen opiskellut valtio-opin hallintotieteen linjan cum lauden (vastaa ehkä jotain 40 ov:tä?). Ainakin aikoinaan se sopivan jäsenkirjan kera toi kunnanjohtajan pätevyyden.

Argumentti ”ei kuulu kunnan toimialaan” on luullakseni käynyt harvinaisemmaksi. Otan esimerkin.

KHO 1984 II 15 päätti seuraavaa. Lapua tilasi luottamushenkilöille 300 kpl. Kustaa Tiitun elämäkertakirjaa. Tiitu oli yli 50 v. toiminut Lapuan kunnallispolitiikassa, joten oman subj. mielipiteeni mukaan aiheeseen olisi Lapualla voitu perehtyä, asioilla on taustansa ja hankinta oli halpa paikallishistorian kirjoituttamiseen nähden (hinta satoja tuhansia). Lisäksi suurella valtuustoryhmällä kepullakaan ei ollut mitään asiaa vastaan, Tiitu oli (tietenkin) kepulainen.

Mutta KHO päätti, että ei kuulu kunnan toimialaan eli EI KÄY ja sitä päätöstä piti kaikkien noudattaa. (En tiedä, hankkivatko Lapuan kirjastot samat 300 kpl.)

Argumentti ”ei kuulu kunnan toimialaan” liittyy kovin paljon siihen, kilpaileeko kunta yksityisyrittäjien kanssa tai asettaa heidät eriarvoiseen asemaan. (Kuntalaki: tausta ja tulkinnat / Heikki Harjula, Kari Prättälä, s. 161-191; Kunnan toimivalta ja harkintavalta yleisellä ja erityisellä toimialalla / Atte Korte, passim.) Mutta jos halutaan säästää, enemmän pitäisi miettiä sitä, kuinka välttämätön hankinta tai muu tuki on. Peruste, että jotkut harrastavat ja ala työllistää jonkun (kunta takasi em. perusteilla ratsastustallin lainan saaden vastaavasti toissijaisen kiinnityksen), on kovin paljon käytetty argumentti tilanteessa, jossa toisaalla esim. terveydenhoidossa on vakavia ongelmia.

Tarvehankintaa ja priorisointia pitäisi enemmän ulottaa kunnallislain tulkintaan.

Vastaa

Related Posts