Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta nousi muutamassa vuosikymmenessä maailman johtavien lääketieteellisen tutkimuksen kehittäjien joukkoon ja pitää asemansa yhä. Yksi syy on alkuvaiheen yhteistyösuunnan valinta: Turku valitsi yhteistyösuunnaksi Yhdysvallat.

Turkulaisen lääketieteellisen tutkimuksen erityisenä vahvuutena on ollut sen yhteys alan teollisuuteen. Turku on koko sotien jälkeisen ajan ollut suomalaisen lääketeollisuuden tärkeä keskus.

Vuonna 2013 Turkuun keskittyy noin puolet Suomen lääketeollisuudesta sekä lääkekehitys- ja diagnostiikkayrityksistä.

Tutkimus on tuottanut useita tärkeitä lääketuotteita. Menestykset liittyvät mm. Parkinsonin taudin ja osteoporoosin sekä erilaisten riippuvuuksien hoitoon, hormoni- ja ehkäisytuotteisiin, syöpä- ja tulehdussairauksiin sekä biomateriaaleihin perustuvien kudosimplanttien kehittämiseen. Parhaillaankin useita tuotteita on viimeisissä testausvaiheissaan.

Yksi tunnetuimmista turkulaisinnovaatioista on 1970—1980-luvuilla kehitetty ksylitoli. Toinen tämän hetken jo lupauksia lunastaneista tuotteista on biolasi. Tästä bioaktiivisesta kuitumuovista valmistetaan esimerkiksi ihmisen kallovaurioiden korjaamiseen tarkoitettuja implantteja. Materiaalin erikoisuutena on, että se ei vain sopeudu korjattavaan kudokseen ilman hylkimistä vaan se myös torjuu tulehduksia ja jopa alkaa itse tuottaa korjaavaa kudosainetta.  

Usean menestyksekkään turkulaistutkimuksen taustalla on yhteistyö lääketieteellisen tutkimuksen ykkösmaaksi nousseen Yhdysvaltojen tutkijoiden kanssa. Turun menestyksen takana onkin 1950-luvulla tehty valinta. Turun lääketieteellisen tiedekunnan isoveljenä toimineen Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta oli ankkuroinut tutkimustoimintansa alan edelläkävijänä toiseen maailmansotaan saakka toimineeseen saksalaiseen tieteeseen. Kun Turun oli aika tehdä yhteistyösuuntavalintansa, elettiin 1950-lukua ja suunnaksi valittiin Yhdysvallat. Valinta osoittautui turkulaiselle tutkimukselle oikeaksi. Nykyisin kaupungissa tehtävä tutkimus on monilla aloilla maailman huippua.

Vilkas yhteistyö amerikkalaisten kanssa on tuottanut tulosta. Turkuun on perustettu useita huippututkimusohjelmia ja kaupungissa on tehty merkittäviä lääkeaine- ja diagnostiikkainnovaatiot 1970-1980-lukujen ksylitoli-innovaatiosta tämän päivän vahvaan kudosta korjaavan biolasin kehittämiseen. Kansainväliseen menestyksen listassa ovat myös monet sydän- ja verisuonitautien, immunologian sekä syövän tutkimukset, molekyylibiologian, biokuvantamistutkimuksen sekä biomateriaalien lääketieteellinen hyödyntäminen.

Yli 8 000 lääkärin kouluttaja

Lääketieteellinen koulutus oli esillä jo suunniteltaessa yksityisen Turun Suomalaisen Yliopiston perustamista. Pohjana sille oli jo Turun Akatemian lääketieteellinen koulutus 1700-luvulla. Rahapula kuitenkin viivästytti koulutuksen aloittamista.

Viime vuosisadan alkupuolella Suomen lääkäritiheys oli huomattavasti muita Pohjoismaita alhaisempi. Pulaa oli erityisesti muualla kuin etelän kaupungeissa työskentelevistä lääkäreistä sekä erikoislääkäreistä. Sodat pahensivat tilannetta entisestään ja valtion oli pakko löytää keino lääkärikoulutuksen lisäämiselle.

Talousvaikeuksissa ollut Turun Yliopisto ei omin voimin kyennyt kuitenkaan koulutusta käynnistämään. Ratkaisuksi löydettiin malli, jossa valtio rahoitti lääketieteellisen tiedekunnan perustamisen yksityiseen Turun Yliopistoon. Lääketieteellisen tiedekunnan vihkiäisjuhlaa vietettiin lokakuussa 1943.

Turun lääkärikoulutus käynnistyi Helsinki-vetoisesti ja asteittain. Helsingin tiedekunta toimi aluksi kaikissa opetusta ja tutkimusta koskevissa asioissa sekä päättävänä että toimeenpanevana elimenä sekä lainasi professorejaan Turkuun. Alkuvaiheessa Turussa koulutettiin vain lisensiaatteja, kandidaattikoulutus järjestettiin Helsingissä ja sieltä osa opiskelijoista siirtyi jatkamaan opintojaan lisensiaatiksi Turkuun.

Turku ryhtyi kouluttamaan lääkäreitä jo kandidaattivaiheen opinnoista alkaen vuonna 1956. Sittemmin Turku toimi Helsingin kaltaisena isoveljenä Oulun lääketieteellisen tiedekunnan perustamisessa. Sittemmin myös Tampere ja Kuopio eli Itä-Suomen yliopisto ovat saaneet omat lääketieteelliset tiedekuntansa.

Koulutuksen käynnistyttyä koko laajuudella on voimavaroja suunnattu tutkimuksen ohella koulutuksen kehittämiseen. Osoituksena siitä on muun muassa Suomen Akatemian tiedekunnalle peräti kaksi kertaa myöntämä status yliopistokoulutuksen valtakunnallisena laatuyksikkönä.

Turusta on valmistunut yli 8 100 lääkäriä, valtaosa heistä työskentelee tänäänkin sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja klinikoilla eri puolilla Suomea.

Tällä hetkellä tiedekunta kouluttaa lääketieteen lisensiaattien lisäksi hammaslääketieteen lisensiaatteja, terveystieteiden maistereita hoitotieteessä sekä filosofian maistereita terveyden biotieteet-ohjelmassa.