Onko hyvinvointivaltio saavuttanut kliimaksinsa ??

  Eurooppalaista sosiaalista mallia on joskus verrattu kimalaiseen. Sen ei aerodynamiikan lakien mukaan pitäisi kyetä lentämään, mutta niin se vain pörrää. Samaa on sanottu hyvinvointiyhteiskunnastamme. Rajansa kaikessa. Tuo raja on nyt lähellä – ehkä jopa ylitetty.

Kehosta on tullut liian pöhöttynyt johtuen ylimitoitetusta tulonjakopolitiikasta, siivet ovat liian pienet huoltosuhteen heikentyessä ja siitepölyäkin eli velkaa tuleville sukupolville on kertynyt reilusti. Tähän kun lisätään vielä se, että pesässä huudetaan ”hunajata, hunajata, hunajata mulle”, niin ei ole helppoa tällä ötökällä.

Elävässä luonnossa tapahtuu ihmeitä joka päivä – yhteiskunnassa ei. Hyvinvointimalli ei lahoa vahingossa. Poliitikot, jotka ovat äänekkäimmin ylpeilleet upealla eurooppalaisella sosiaalisella mallillamme, ovat olleet hiljaa, kun on tullut aika rakentaa mallille uutta kestävämpää taloudellista pohjaa.

Globaali kasvu ei ole palautunut kriisiä edeltäneelle uralle. Pari viikkoa sitten julkistettu IMF:n World Economic Outlook näyttää ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008, ettei ainoastaan globaalin BKT:n taso, vaan myös kasvukäyrän – vai pitäisikö paremminkin sanoa kasvun palautumiskäyrän – kulmakerroin on muuttunut. IMF ennustaa, että vuonna 2018 olemme  globaalisti 4 prosenttia jäljessä kriisiä edeltäneestä tasosta.

Olisi väärä johtopäätös todeta, että nimenomaan vuonna 2007 käynnistynyt globaali finanssikriisi on syönyt EU:n kasvun eväät. Suurten euromaiden nopea velkaantuminen johtuu osittain kyseisten maiden pankkisektorien riskien kaatumisesta kotivaltioidensa syliin. Mutta tämä oli todellisuutta vain osassa Eurooppaa. Kasvu on tyrehtynyt paljon perustavampaa laatua olevaan ongelmaan: eurooppalaisten julkisten talouksien massiiviseen velkaantumiseen 1970-luvulta lähtien.

On kummallista, että taakka on kasvanut ikään kuin huomaamatta.  Luvut ovat olleet koko ajan kaikkien nähtävillä.

Päättäjät erityisesti talouspiireissä ovat tunnustaneet ongelman olemassaolon ja tehneet toimenpiteitä tilanteen saamiseksi hallintaan jo vähintään ensimmäisen vakaus- ja kasvusopimuksen synnyttämisestä lähtien. Suurimmalla osalla poliitikoistakin tilanteen vakavuus on ollut hyvin tiedossa.

Euroopan yhdentymisen kannalta olisi suuri historiallinen menetys, jos päästämme hyvinvointimallimme rapautumaan. Jean Monnet kirjoitti jo yli kuusi vuosikymmentä sitten: ”Euroopan valtiot ovat liian pieniä taatakseen kansalaisilleen tarpeellisen vaurauden ja sosiaalisen kehityksen.”

Hyvinvointimalli ei lahoa vahingossa. Kuitenkin juuri ne tahot, jotka ovat äänekkäimmin ylpeilleet upealla eurooppalaisella sosiaalisella mallilla, ovat olleet hiljaa kun on tullut aika rakentaa sille kestävämpää taloudellista pohjaa. Olemmeko kykenemättömiä ymmärtämään sitä inhimillistä hätää, mitä osa eurooppalaisista tänä päivänä kokee arjessaan?

On mielenkiintoista, että populistisilla puolueilla, jotka kokevat olevansa köyhän kansan asialla, on kaikkein vähiten ymmärrystä todellisten köyhien asialle. Tällaisen rajoille pysähtyvän aatteellisuuden perimmäiset tarkoitusperät on syytä kyseenalaistaa.

Helmut Kohl sanoi puheessaan Euroopan parlamentissa lokakuussa 2007, että sotien jälkeinen sukupolvi joutui tekemään Euroopan eteen valtavia ponnistuksia. Euroopan integraatio ei ole syntynyt ihmeestä, vaan kovalla työllä. Sen oikeutus on ollut unionin perusarvoissa; rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin luomisessa eurooppalaisille.

Oikeutus voidaan myös tuhota hukkaamalla nämä perusarvot. Meidän lastemme ja lastenlastemme Eurooppa-kuva ei enää ole kuva Kohlista ja Francois Mitterrandista Verdunin haudoilla. Tämän päivän nuorten Eurooppa-kuva on kollaasi, johon liittyy kaikki arkinen ja lähellä oleva. Työ, terveys, ympäristö, läheiset ihmiset, jotka voivat asua vaikka maailman toisella laidalla, jaettu maapallo. Tälle sukupolvelle EU:n pitää luoda käsin kosketeltavaa hyvää.

Hyvän säilyttämiseksi ja uuden hyvän luomiseksi meiltä vaaditaan nyt vastaavia ponnisteluja kuin sodan jälkeiseltä sukupolvelta rauhan ja vakauden rakentamisessa.

Viime keväänä kansainväliseksi myyntimenestykseksi nousi Yhdysvalloissa kirjoitettu teos nimeltä Foreign Policy Begins at Home. Kirjan pääteesi on, etteivät USA:n suurimmat uhat ole ulkomaisia, vaan yksi suurimmista uhista on liittovaltion velkakriisi. Kirjan kirjoitti USA:n ulkosuhteista vastaavan neuvoston puheenjohtaja Richard N. Haass.

Yhdysvaltain haasteet lisääntyvät merkittävästi, sillä etenkin terveydenhoitoa ja hoivaa tarvitsevien ikäihmisten määrä ja suhteellinen osuus kansasta kasvaa samalla kun työikäisen väestön määrä vähenee.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Peter Fisher arvioi jo vuonna 2002 liittovaltion 2000-luvun suurimmaksi taloushaasteeksi sen, miten selvitä 1900-luvulla annetuista lupauksista. Hän kuvasi liittovaltion sosiaalietuuksien ja terveydenhoidon kokonaisuutta eräänlaisena giganttisena vakuutusyhtiönä, jolla on tietyt vastuut vakuutuksenottajilleen.

Näiden vastuiden kokonaismääräksi hän arvioi tuolloin syntyvän sukupolven elinaikana 26 biljoonaa dollaria. Tämä summa liittovaltion on siis varauduttava keräämään kansalaisiltaan verojen ja maksujen muodossa tai ottamaan lainana.

Vuonna 2012 Fisher muuten laski lukunsa uudelleen. Nyt vastuut olivat kasvaneet yli 40 biljoonan dollariin. Olen vakuutusalan kollegojeni kanssa yrittänyt saada Suomen valtiovarainministeriötä julkaisemaan vastaavan vastuuvelkaluvun, mutta toistaiseksi tuloksetta.

Piia-Noora Kauppi
Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja

6 thoughts on “Onko hyvinvointivaltio saavuttanut kliimaksinsa ??

  1. En löytänyt:

    Kauppi sanoo: "..IMF ennustaa, että vuonna 2018 olemme  globaalisti 4 prosenttia jäljessä kriisiä edeltäneestä tasosta…"

    Tämä tarkoittanee, että IMF ennustaisi maailman kansantuotteen olevan monta prosenttia kriisiä edeltävästä tasosta, vai? Minäpä ilkeyttäni otan tuon raportin sivulta 153 Medium term Baseline skenaarion kansantuotteelle:

    Näettekö te tuota Kaupin kuvailemaa maailmantuotannon hidastumista? Vaikka olisi poliitikko, niin olisi kuitenkin kiva jos puheisiin voisi luottaa.

    1. Pieni Suomi isossa maailmassa

      Vaikea uskoa noin pahaa asiavirhettä häneltä. Entä jos Kauppi yksinkertaisesti tarkoitti että Suomi on tuon verran jäljessä globaalissa vertailussa?

      Live-haastatteluissa kuulee mitä ihmeellisempiä lausuntoja, joita ei varmaan ole tarkoitettu ihan kirjaimellisesti (eikä ainakaan kuin Piru Raamattua lukisi -tyyliin) ymmärrettäväksi.

      ————–

      Luin nyt tuon koko kirjoituksen eikä sitä voi kyllä noin empaattisen suopeasti ymmärtää kuin minä tuossa yritin.

      Entä jos Kauppi tarkoittaa että tämän hetken lineaarinen kasvuvestimaatti on 4% alempana kuin mikä oli lineaarinen kasvuestimaatti vuonna 2007 ?

      ————–

      Kirjoitin nuo edelliset eilen illalla. Nyt aamulla huomaan Nordean Pasi Sorjosen pohtivan tämän kirjoituksen varsinaista aihetta Kiina-perspektiivistä.

      1. Päätarkoitus

        Tuon kirjoituksen tarkoitus on tehdä politiikkaa. Suomessa varsin moni tekee töitä ikäluokassa 15-64 

        LÄHDE: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/images/2/2a/Employment_rate%2C_age_group_15-64%2C_2001-2011_%28%25%29.png

        Meidän ongelmamme ei ole vähän työtä vaan vääränlaista työtä. Me teemme investointitavaroita ja meidän sisäinen kysyntä on liian pientä. Tuo Sorjosen kuva on itsestään selvää. Aikasarjat liikkuvat termin "random walk with drift" mukaisesti ja oletustuotannon kasvu säilyy samana jopa laskun jälkeen. Nuo tekstit ovat politiikkaa oman edun ajamista, ei sen kummempaa tai ainakaan niitä ei muina olisi hyvä pitää. 

      2. Julkinen velka

        Vielä vähän tähän tyypilliseen keskusteluun. Tässä kuvassa on Euroopan maiden julkinen velka:

        LÄHDE:http://www.google.com/publicdata/explore?ds=ds22a34krhq5p_#!ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=gd_pc_gdp&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=country_group&idim=country_group:non-eu&idim=country:at:be:dk:fi:fr:de:el:hu:ie:it:lu:nl:pt:se&ifdim=country_group&hl=en_US&dl=en_US&ind=false

         

        Kuvasta näemme, että yleisesti ei voida edes sanoa julkisesta velkaantumisen voimakkaasta kasvusta. Mutta jos tutkisimme yksityistä velkaantumista voisimme nähdä varsin vahvaa kasvua. Siitä ei kannata puhua, koska finanssiteollisuus myy pääsääntöisesti tätä velkaa. Tässä pitää (pitäisi) vielä huomioida rahan lisäämisen funktio, mikä tietenkin pitäisi tehdä pääsääntöisesti julkisen sektorin kautta. Ei se ole oikein, että joillekkin yksityisille yrityksille annetaan rahan lisäämisen valta, vai onko?

      3. IMF luottaa Euroopan ja USA:n kasvuun

        Näin saman viestin kansainvälisessä mediassa. Joku toimittaja oli siellä päätynyt samaan näkemykseen kuin Kauppi. Mutta en löydä enää tuota lähdettä, jonka mielestäni kyllä selvästi näin jossain merkittävässä mediassa. 

        IMF antaa paljon pehmeämpää ja optimistisempaa viestiä:   http://bcove.me/rro0syvo

        IMF:n mukaan kasvu on lähdössä käyntiin kaikkialla ja IMF hehkutuksen kohde on tällä kertaa erityisesti Eurooppa ja USA.

        Riskeinä IMF näkee:

        • kehitysmaiden jäämisen vielä kauemmas totutusta kasvuvauhdista
        • vielä jäljellä olevat epätasapainot joidenkin maiden taloudessa (vaihtotase, inflaatio…), jotka pitää korjata
      4. Valehteelko Kauppi tuossa?

        Kaikaan ei ilmeisesti voi tehdä tuota johtopäätöstä minkä Kauppi tekee tuosta IMF:n paperista? Siinä raportissa on muuten paljon upeita värillisiä kaavioita joita on kiva katsella varsinkin näin joulua odotellessa. Olen joskus nähnyt ja jopa selaillutkin tylsemmin kirjoitettuja raportteja. Olisihan se kumma jos maailman kansantuote ei ylittäisi vuonna 2018 vuoden 2007 tasoa. Sehän ylittää sen jo nyt reilusti, josta todisteen näet vaikka tästä linkistä:

        http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.CD/countries?display=graph

        Kauppi ennustaa suunnilleen maailmanloppua muutaman vuoden päähän ja siihen lääkkeeksi terveydenhuollon ja koulutuksen romuttamista. Ei noita tarvita jos se maailma loppuu, mutta luultavasti Kauppikin on ennustuksessaan väärässä, mutta IMF ei tuota ennusta vaikka Kauppi yritti varastaa omaan ennustukseensa IMF:än arvovallan. Jos IMF ennustaa tuota niin näyttäkää missä. Se olisi mielenkiintoista.

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com