Työeläkesijoitukset – pitkäaikaissijoittajan benchmark

Olen viime aikoina osallistunut seminaareihin, jotka ovat antaneet hyvän yleiskatsauksen lakisääteiseen työeläkkeeseen liittyvistä sijoitusrahastoista ja niiden kehittymisestä. Eläkeasiat ja niiden takana oleva rahoitus ovat kuuma aihe liittyen sekä kansakuntamme huoltosuhteen heikkenemiseen että yksittäisten eläkeyhtiöiden, kuten Ilmarisen, integriteettivajeeseen sijoittaa vastuuttomasti yhteiskunnan varoja.

Työeläkerahastoissa on noin 140 Mrd euron varallisuus, mikä vastaa noin 70% bruttokansantuotteestamme. Sijoituskanta on kasvanut vuotuisen noin 3,5% reaalituoton (vuodesta 1997) ja eläkemenoa suurempien työeläkemaksutulojen takia. Vuosi 2011 merkitsi käännekohtaa siinä mielessä, että eläkemeno oli 2,5 Mrd euroa suurempi kuin maksutulo ja että eläkerahastosijoitukset tuottivat 2,7% tappion. Tulevien vuosien huoltosuhteen heikkeneminen ja riskittömän reaalituoton häviäminen sijoitusmarkkinoilta huolestuttaa työeläkeyhtiöitä ja poliitikkoja. Vuoden 2011 mukaisella kehityksellä eläkepuskurit on syöty parissa vuosikymmenessä.

Eläkevaroista on tällä hetkellä sijoitettuna korkosijoituksiin 50%, osakesijoituksiin 40% ja kiinteistöihin 10%. Sijoitusten maantieteellinen jakautuminen on seuraava: Suomi 35%, muu euroalue 27% ja euroalueen ulkopuoliset alueet 38%.

Alhaiset korot, inflaatiopaine ja hidas kasvu Euroopassa ja Yhdysvalloissa ajavat eläkesijoittajia allokoimaan varallisuuttaan enenevissä määrin kiinteistöihin ja kehittyvien maiden kasvumarkkinoihin. Eläkesijoittajien kiinnostus myös kotimaisiin pääomasijoituksiin kasvaa. Esimerkiksi Ilmarisella on tällä hetkellä noin 4% varallisuudestaan pääomasijoituksissa ja yhtiö menin juuri mukaan 20 MEur:n suuruiseen kotimaiseen Lifeline Ventures-pääomasijoitusrahastoon. Tällä tavoin eläkeyhtiöt ovat rakentamassa tulevaisuuden työpaikkoja Suomeen ja turvaamassa osaltaan elinkelpoisen huoltosuhteen.

Hyvää tietoa lakisääteisistä eläkesijoituksista löytyy TELA:n (Työeläkevakuuttajat TELA ry) kotisivuilta.

One thought on “Työeläkesijoitukset – pitkäaikaissijoittajan benchmark

  1. Miksi korkosijoituksia?

    Minkä takia elärahoja sijoitetaan yhtään korkosijoituksiin? Eläkkeiden rahastoimisaste on jo nytkin noin 25%-30% eli vaikka otettaisiin 100% osakeriskiä niin kokonaisosakeriski olisi kuitenkin vain noin 30%. Ja jos eläkesijoituksilla saadaan vain palkkasumman kasvun verran tuottoa niin eihän koko rahastoinnissa ole järkeä. Mikäli yhteiskunnan palkkasumma kasvaa nopeammin kuin eläkerahastojen tuotto, niin rahastothan kannattaa purkaa. Aika kallishan tuo meidän eläkelaitossysteemi on kun liikekulu on ollut yli 3% liikevaihdosta. 

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Yksityinen sektori on hylkäämässä työntekijöiden ja työnantajien kollektiivisen vastakkainasettelun

Yksityisen sektorin työntekijät eivät koe järjestäytymistä järkevänä ja Suomessa työmarkkinajärjestöihin kuuluminen vähenee kaiken aikaa selviää Anders Kjellbergin artikkelista ”Changes in union density in the Nordic

Sijoittaminen

Koneoppimiseen perustuvaa osakevalintaa testattiin Q1 2025 aikana

Piksu toimituksen koneoppimiseen perustuva kokeilusalkku (kuva) voitti alkuvunna vertailuindeksinsä (OMX Nordic 40) noin seitsemällä prosentilla, mutta jäi silti melkein kolme prosenttia tappiolle.

Salkkuun valitaan kvartaaleittain koneoppimisen

Yhteiskunta

Noin 40% kotitalouksista omistaa keskimäärin 6000€ varallisuutta/kotitalous

Tilastokeskuksen mukaan mediaanikotitaloudella oli 96 000 euroa nettovarallisuutta. Nettovarallisuuden reaaliarvo laski 21 prosenttia edellisestä, kolmen vuoden takaisesta tilastopäivityksestä ja kansa on nyt köyhimmillään 20 vuoteen.