Työeläkesijoitukset – pitkäaikaissijoittajan benchmark

Olen viime aikoina osallistunut seminaareihin, jotka ovat antaneet hyvän yleiskatsauksen lakisääteiseen työeläkkeeseen liittyvistä sijoitusrahastoista ja niiden kehittymisestä. Eläkeasiat ja niiden takana oleva rahoitus ovat kuuma aihe liittyen sekä kansakuntamme huoltosuhteen heikkenemiseen että yksittäisten eläkeyhtiöiden, kuten Ilmarisen, integriteettivajeeseen sijoittaa vastuuttomasti yhteiskunnan varoja.

Työeläkerahastoissa on noin 140 Mrd euron varallisuus, mikä vastaa noin 70% bruttokansantuotteestamme. Sijoituskanta on kasvanut vuotuisen noin 3,5% reaalituoton (vuodesta 1997) ja eläkemenoa suurempien työeläkemaksutulojen takia. Vuosi 2011 merkitsi käännekohtaa siinä mielessä, että eläkemeno oli 2,5 Mrd euroa suurempi kuin maksutulo ja että eläkerahastosijoitukset tuottivat 2,7% tappion. Tulevien vuosien huoltosuhteen heikkeneminen ja riskittömän reaalituoton häviäminen sijoitusmarkkinoilta huolestuttaa työeläkeyhtiöitä ja poliitikkoja. Vuoden 2011 mukaisella kehityksellä eläkepuskurit on syöty parissa vuosikymmenessä.

Eläkevaroista on tällä hetkellä sijoitettuna korkosijoituksiin 50%, osakesijoituksiin 40% ja kiinteistöihin 10%. Sijoitusten maantieteellinen jakautuminen on seuraava: Suomi 35%, muu euroalue 27% ja euroalueen ulkopuoliset alueet 38%.

Alhaiset korot, inflaatiopaine ja hidas kasvu Euroopassa ja Yhdysvalloissa ajavat eläkesijoittajia allokoimaan varallisuuttaan enenevissä määrin kiinteistöihin ja kehittyvien maiden kasvumarkkinoihin. Eläkesijoittajien kiinnostus myös kotimaisiin pääomasijoituksiin kasvaa. Esimerkiksi Ilmarisella on tällä hetkellä noin 4% varallisuudestaan pääomasijoituksissa ja yhtiö menin juuri mukaan 20 MEur:n suuruiseen kotimaiseen Lifeline Ventures-pääomasijoitusrahastoon. Tällä tavoin eläkeyhtiöt ovat rakentamassa tulevaisuuden työpaikkoja Suomeen ja turvaamassa osaltaan elinkelpoisen huoltosuhteen.

Hyvää tietoa lakisääteisistä eläkesijoituksista löytyy TELA:n (Työeläkevakuuttajat TELA ry) kotisivuilta.

One thought on “Työeläkesijoitukset – pitkäaikaissijoittajan benchmark

  1. Miksi korkosijoituksia?

    Minkä takia elärahoja sijoitetaan yhtään korkosijoituksiin? Eläkkeiden rahastoimisaste on jo nytkin noin 25%-30% eli vaikka otettaisiin 100% osakeriskiä niin kokonaisosakeriski olisi kuitenkin vain noin 30%. Ja jos eläkesijoituksilla saadaan vain palkkasumman kasvun verran tuottoa niin eihän koko rahastoinnissa ole järkeä. Mikäli yhteiskunnan palkkasumma kasvaa nopeammin kuin eläkerahastojen tuotto, niin rahastothan kannattaa purkaa. Aika kallishan tuo meidän eläkelaitossysteemi on kun liikekulu on ollut yli 3% liikevaihdosta. 

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Kansanedustajien sopeutumisrahasta 3: sopeutumisrahan ehdot

Kansanedustaja saa sopeutumisrahaa joskus jopa muita töitä tehdessään. Toisin kuin ansiosidonnainen, sopeutumisraha ei myöskään edellytä työnhakua. Onko tämä perusteltua? Vai pitäisikö järjestelmää muuttaa?

 

https://www.youtube.com/shorts/DMNTrdjKoBc

Sijoittaminen

Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?

Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?

Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat

Talous

Yritysten liikevaihdot ja tulokset kasvoivat Q2/2026 aikana ja osassa yrityksistä on jo potentiaalia laajennusinvestointeihin

Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot kasvoivat Q2/2025 keskimäärin 7% vuoden takaiseen verrattuna ja liiketulokset (EBIT) kasvoivat peräti 35%.

Seurantaan on tällä kertaa otettu myös investoidun pääoman tuotto