Työmarkkinaratkaisuista riippuu kannattaako suomalaisiin teollisuusosakkeisiin satsata

Valtiovarainministeriö: Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta on julkaissut palkanmuodostuksen seurantaraportin, jossa selvitetään ansioiden, hintojen ja ostovoiman sekä kilpailukyvyn kehitystä ja kehitysnäkymiä.

Yksikkötyökustannusten kehitys  (Lähde: Valtioneuvosto / Talousnäkymät ja palkanmuodostus)

Rahaliiton aikana yksikkötyökustannukset ovat kohonneet Suomessa keskimäärin 0,3 prosenttiyksikköä vuodessa muuta euroaluetta nopeammin. Tästä näkökulmasta Suomi lukeutuu Ranskan kanssa samaan viiteryhmään. Yllä oleva kuvio esittää yksikkötyökustannusten kehityksen eräissä rahaliiton jäsenmaissa. Vuosina 2012–2014, komissio arvioi Suomen yksikkötyökustannusten kasvavan kaksi kertaa muuta euroaluetta nopeammin.  (Piksu toimituksen huomio: Tässä arviossa ei ole otettu huomioon Suomen työmarkkinaosapuolten kykyä tehdä kipeitä päätöksiä silloin, kun niitä tarvitaan. )

Yleinen talouskehitys on todennäköisesti lähivuosina vaimeaa sekä kansainvälisessä taloudessa että Suomessa. Suomessa kasvu jää kuluvana vuonna 0,5 prosenttiin ja työllisyystilanne heikkenee. Vuonna 2013 ansioiden nousu hidastuu 2,4 %:iin ja inflaatio 2,2 %:iin. Arvonlisäveron kaikkien kantojen yhden prosenttiyksikön nosto kiihdyttää inflaatiota kuluvana vuonna noin 0,6 prosenttiyksikköä.

Palkansaajien yhteenlaskettu reaalinen ostovoima supistuu tänä vuonna prosentilla.  Edellisen kerran näin on käynyt 1990-luvulla. Ensi vuonna kehitys jatkuu samansuuntaisena, mutta työllisyystilanteen heikkeneminen pysähtyy minkä seurauksena palkansaajien yhteenlaskettujen reaalitulojen lasku jää hieman tämänvuotista pienemmäksi eli 0,5 prosenttiin.

Tehdasteollisuuden suhteelliset yksikkötyökustannukset ovat edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2007. Suomen kilpailukykyä rasittaa myös vaihtosuhteen heikkeneminen ja välituotteiden kautta tulevat kustannuspaineet. Erityisesti kallistuva energia on heikentänyt vaihtosuhteen kehitystä. Suomen tehdasteollisuudessa kustannuspaineet ovat viime vuosina tulleet vielä enemmän välituotteiden kuin suorien työvoimakustannusten puolelta.

4 thoughts on “Työmarkkinaratkaisuista riippuu kannattaako suomalaisiin teollisuusosakkeisiin satsata

  1. Työmarkkinaratkaisuista riippuu miten Suomen käy

    Työmarkkinaratkaisuista riippuu paljon muttei minusta se, kannattaako suomalaisiin teollisuusosakkeisiin satsata.

    Tämä on monta kertaa toistettu mutta kaikilla muilla aloilla pitää pystyä maltillisempiin ratkaisuihin kuin mihin vientisektori päätyy.

    Ja julkisen sektorin pitäisi tyytyä vähimpään, mihin on unohtunut jälkimmäinen adjektiivi vanhasta viisaudesta "valtion leipä on pitkää mutta kapeaa" ?

    Suomalaiset teollisuusyritykset kyllä pärjäävät: jos työvoimakustannukset Suomessa nousevat liikaa, lisätään automaatiota tai siirretään tuotantoa ulkomaille.

    Suomalaisiin teollisuusyrityksiin kannattaa sijoittaa, jos niiden tuotteet, maine, myynti ja tuottavuus ovat kunnossa.

    Mutta muuten tärkeä aihe ja hyvä kirjoitus!

    1. Työmarkkinaratkaisut

      Työmarkkinaratkaisut ovat televisiopornoa. Pitäisi laittaa K100. Työmarkkinaratkaisut ovat kuin huorissakäynti, ei ne pitkäaikaista hyvänolontunnetta aiheuta ehkä pientä vipinää ja piristymystä. Jotain tärkeän näköistä heidänkin on tehtävä.

      Solow voitti aikoinaan Nobelin ja tämän palkinnonsaaneen teorian mukaan talouskasvun aiheuttaa innovaatiot ja teknologinen kehitys (etsikää Googlella Solowin kasvumalli). Meillä valtiovalta lähinnä pyrkii estämään innovoinnit ja teknologisen kehityksen. Nuo kravattiperseet pitäisi ripustaa roikkumaan kravateistaan, niin meillä lisääntyisi vauraus nopeammin. 

      Jos työmarkkinaratkaisu ratkaisee niin kertokaa milloin historiassa on moinen ratkaiseva työmarkkinaratkaisu tehty?

       

  2. Palautetta ja pohdintoja

    Omalla ruudullani (1920*1080) tuo kuva on valitettavan pieni, vaikka näyttö on kohtuullisen kookas 40". Saisiko sitä skaalattua hieman suuremmaksi?

    Yksikkötyökustannuksista (Unit Labour Cost) kävin hakemassa MoreLiverin kommentista nimimerkki Tyhmyrin kirjoitukseen pohdittavaa. ULC näyttää olevan mittari, jossa ei riittävästi huomioida massatyöttömyyden aiheuttamia "kustannustason helpotuksia". Massatyöttömyyshän on euroalueella melko selkeä, kun pääoma liikkuu vapaasti sinne missä on halpaa tuottaa, mutta työvoima ei kielellisten ja kulttuurellisten syiden, sekä sosiaalisten verkostojen vuoksi liiku.

    FT:n Alphaville-blogissa asiasta lisää.

    1. Jep. Kuvakoko oli liian pieni.

      Laitan ensi kerralla vähän isomman kuvan.

      Pienemmät kuvat johtavat siihen, että sivu latautuu nopeammin, mutta ne näkyvät valitettavan huonosti. Kyllä tuo kuva on liian pieni.

      Sopiva kuvakoko piksuun on useimmiten ollut noin 500…600 pikseliä leveä, kun tämä kuva oli vain 372 pikselin levyinen.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki