Työmarkkinoiden sääntely
Lukaisin läpi yleissitovat työehtosopimukset, järjestösopimukset ja työlainsäädännön. Yhteensä 4400 sivua. Tai no, silmäilin ne ainakin läpi. Aikamoinen urakka jokatapauksessa.
Kun palkkaat työntekijän, voit joko luottaa, että kaikki menee hyvin tai voit varautua ongelmiin perehtymällä mainittuihin dokumentteihin ennen työsopimuksen tekemistä. Mikäli valitset ensinmainitun approachin, keskustelet kandidaatin kanssa lähinnä palkasta. Jos haluat varautua mahdollisiin ongelmiin voi palkan lisäksi muitakin asioita nousta tärkeiksi. Ison yrityksen HR- ja lakiosastot hoitavat yksityiskohdat kuntoon, mutta jos olet palkkaamassa yksityishenkilönä tai pienen yrityksen työntekijä, niin joudut itse lukemaan ehkä merkittävänkin määrän "lakitekstiä".
Jos haluat ymmärtää tulevaa työsuhdetta koskevat sinua velvoittavat normit eli lait ja sopimukset, on sinun ensin selvitettävä millä toimialla toimit. Toimiala on selvitettävä, jotta pystyt paikantamaan mahdollisen työsuhteeseen vaikuttavan yleissitovan työehtosopimuksen. Jos toimialaasi koskeva yleissitova työehtosopimus on olemassa, on työntekijän kanssa tehtävään työsopimukseen turha laittaa (työntekijän kannalta) huonompia ehtoja kuin vastaavat voimassaolevassa yleissitovassa työehtosopimuksessa olevat ehdot, koska ne ovat pätemättömiä. Sama pätee tietenkin mahdollisiin ristiriitoihin työsopimuksen ja työlainsäädännön välillä.
Kuva 1. Työsuhteen normisto on koostuu työsopimuksen lisäksi työlaeista, työehtosopimuksista ja keskusjärjestösopimuksista.
Työlainsäädäntöä on satoja sivuja, mutta osa siitä on alakohtaista (leipomot, merimiehet) ainakin otsikon perusteella pääteltynä, joten veikkaan että jotkut palkkaavat työntekijöitä "sokkona" lukematta työlainsäädäntöä aivan kokonaan.
Työlainsäädäntöä valmistellaan kolmikantaisesti, mutta koska kyse on lainsäädännöstä, formaali säätäminen tapahtuu eduskunnassa.
Yleissitovat työehtosopimukset ovat giganttinen eli 4000 sivuinen röykkiö dokumentteja. Hyvä uutinen on, että palkatessasi riittää, että luet vain itseäsi velvoittavat sopimukset. Tämä onkin enää tyypillisesti muutama kymmenen sivua tekstiä esim. Bingoja koskeva sopimus on vaivaiset 25 sivua.
Kuva 2. Työlainsäädäntöä on aina noudatettava. Lisäksi, alalla saattaa olla työehtosopimus. Työehtosopimus voi viitata yhteen tai useampaan "järjestösopimukseen".
Työnantajana voit joutua vastuuseen yleissitovan työehtosopimuksen rikkomisesta. Siinä mielessä ne ovat "lainveroisia". Niitä ei kuitenkaan säädetä eduskunnassa vaan ne säädetään etujärjestöjen toimesta. Viimeaikoina suomessa on käyty keskustelua työelämän uudistamisesta: paikallisesta sopimisesta, yleissitovuudesta luopumisesta, työajan ja/tai palkkatason muuttamisesta yms. Näiden käytännön toteutus palautuu paljolti yllämainittujen lakien ja sopimusten sisältöön ja säätämisjärjestyksen uudistamiseen.
Keskusjärjestösopimukset ja työehtospimukset ovat tarpeettomia
Vaaditaan valtava määrä tietotaitoa ja selvitystyötä ennen kuin voi palkata henkilön – aivan liikaa.
Tuossa kuvaamassasi järjestelmässä on minusta kaksi tasoa liikaa. Selkeä työlainsäädäntö riittäisi.
Jos meillä olisi pelkästään selkeä (ja melko seikkaperäinen) työlainsäädäntö niin siitä seuraisi etua:
Jyri Häkämies totesi pari viikkoa sitten aamu TV:n haastattelussa että ne maat joissa käytetään työpaikkakohtaista sopimista menestyvät taloudellisesti parhaiten. Kiitos Häkämiehelle tuosta lausunnosta. Pitää minusta täysin paikkansa.
Mutta mutta
En minä ainakaan, ja tuskin moni muukaan haluaa rajoittaa järjestäytymisen vapautta tai sopimisen vapautta. Jos tämä hyväksytään lähtökohdaksi niin se tarkoittaa, että järjestöt ja liitot pysyvät ja sopimuksia syntyy entiseen tapaan. Eikä tuotettaville sopimuksille "työehtosopimus" ole hassumpi nimi. Ei nimi sopimusta pahenna. Eli työehtosopimuksetkin säilyvät kaikissa skenarioissa.
Se mihin pitää vaikuttaa on työlainsäädännön se osa, joka on käytännössä tehnyt työlainsäädäntöä ja sosiaalipolitiikkaa varten erillisen järjestöjen muodostaman "eduskunnan", joka hallinnoi näihin liittyvät normit. Tuo järjestöjen "eduskunta" valmistelee lait Suomen eduskunnan hyväksyttäväksi ja hyväksyy itse muut normit yleissitovuuden kautta velvoittavaksi "lainveroiseksi" normistoksi.
Yleissitovuus loukkaa sopimusoikeuden parhaita periaatteita
Järjestäytymisen ja sopimisen vapaudesta ei tarvii luopua. Luovutaan yleissitovuudesta niin nuo kaksi jokseenkin tarpeetonta tasoa, keskusjärjestösopimukset ja yleissitovat työsopimukset, menettävät suuren osan merkityksestään. Niistä tulee ohjeellisia ja sellaisina ne ovatkin erittäin hyviä.
Yleissitovuus on muutenkin lähestulkoon sopimusoikeuden periaatteiden vastaista. Parempi olisi jos sopijaosapuolet edustaisivat niitä, jotka ovat antaneet heille valtakirjan (esim. jäsenyys työmarkkinajärjestössä voidaan tulkita valtakirjaksi) tuohon edustamiseen. Tätä periaatetta noudatetaan parhaissa sopimusoikeudellisissa laeissa.
Yleissitovuus
Ihmisen vapautta rikkoo myös laki. Se on yleissitova tykkäsit tai et.
rikkoo rikkoo
mutta on sillä iso ero kelle annetaan oikeus kirjoittaa yleissitova säädös. Minulle, järjestöille vai vaaleilla valitulle eduskunnalle. Siinä olisi kyllä tyyliä, että vain vaaleilla valittu eduskunta voisi niitä kirjoittaa
Tasapaino
Vallan tasapaino on tärkeää. Järjestöjen valta on perustuslain henkeä vastaan, koska he käyttävät merkittävää julkista valtaa.Mutta ei sekään ole hyvä jos kaikki valta on hallituksella. Määräenemmistömääräyksiä poistettiin 1990-luvulla ja siten enemmistöhallituksista on tullut liki diktaattoreita. On hyvä, että hallituksella on vastavoima, koska sekin saattaa olla väärässä. Väärässä saattaa olla myös eduskunta.
Eduskunta on kansan valitsema, muut kolmikannan kulmat eivät
Perustuslain säätämisjärjestys on ollut kohta sata vuotta hyvä suomalainen tapa estää yksittäistä eduskunta säätämästä tyhmyyksissään päättömiä lakeja.
On ihan hyvä jos työmarkkinajärjestöt menettävät valtaansa, niiden on parempi ollakin neuvoa-antavia järjestöjä, vrt vaikkapa http://www.perheyritys.fi/
Perustuslaki
Kovin harvoja asioita määrätään perustuslaissa ainakaan nykytulkinnan mukaan. Meillä on enää kovin vähän määräenemmistöä vaativia lakeja kun edes valuutan vaihtaminen tai sotilasliitto kuuluminen ei ole sellaisia.Pitäisikö keskitetyt sopimukset kieltää kokonaan? Liitto kierrokset ovat perusteellisesti ollut se kallein kierros.
Perustuslain säätämisjärjestystä käytetään muissakin laeissa
En tarkoittanut että työsopimuksia koskevia asioita pitäisi olla perustuslaissa. Eduskunta voi joutua säätämään muitakin lakeja perustuslain säätämisjärjestyssä mikäli niiden tulkitaan olevan rajanvetoja perustuslain sisällön suhteen, ks. wiki. Sipilä saattaa joutua turvautumaan näinkin rankkoihin välineisiin, mikäli kolmikannasta halutaan todella luopua ja laajentaa sisäiden devalvaation vaikutukset pelkkien palkkatulojen lisäksi esim työeläkkeisiin tms vahvasti paalutettuihin etuihin ja julkisen sektorin kuluihin. Eläkkeiden osalta viittaan lauseeseen Kertyneillä eläkkeillä on perustuslain suoja ja niihin voidaan puuttua vain perustuslain säätämisjärjestyksessä. ks. Telan sivu
En tykkää
demokratian vastavoimista. Kyllä kansa pitää riittää vahtikoiraksi. Mielummin muutetaan määräennemmistösääntöjä, rajataan toimikausia esim. kansanedustajalle riittää 2-3 kautta, järjestetään vaaleja tiuhemmin. Demokratiassa on se hyvä ominaisuus, että kun olet vähemmistössä niin tiedät sen ja harvalla on pokkaa silloin ruveta vaatimaan enemmistöä taipumaan vähemmistön oikkuihin. Jos demokratialla on muu vastavoima niin tämän vastavoiman kannatusta ei mitata vaaleissa. Vastavoima luulee olevansa enemmistö vaikka onkin vain esim 30% vähemmistö tms. Jos sitten demokratian vastavoimalla ja demokratialla on iso erimielisyys niin vastavoima kiihottaa kansan hurmoshenkisiin mielenosoituksiin ja kivittämään vaaleilla valittujen poliitikkojen koteja. Pelottaa, että siitä on yllättävän lyhyt matka keskitysleiriin. Ehdotan, että suomessa siirrytään puhdasoppiseen demokratiaan. Jos veroaste on liian korkea niin muuta pois. Jos haluat ärhäköitä vastavoimia niin eiköhän sellaisiakin maita löydy.
Verrataanpa kahta toimialaa.
Aika masentavaa, että yrittäjän tulisi lukea satoja sivuja sopimustekstiä, kun hän haluaa palkata töihin ihmisiä. Jos hän taas ei niitä lue, niin hän saattaa syyllistyä sopimusrikkomuksiin tietämättään. Vielä masentavampaa on noiden sopimusten sisältö ja henki.
Jos ao. yrittäjä tämän hoitaa kunnialla, niin sitten on vielä edessä kaikki muut julkiset viranomaiset, joiden kanssa hän joutuu tekemisiin.
Verrataanpa kahta toimialaa.
1. Yrittäjä haluaa valmistaa uudenlaisia elintarvikkeita ja älykkäästi perustaa ravintolan tuotekehityksen tueksi.
– tonneittain sääntöjä ja lomakkeita täytettäväksi
– ay-liike ja virkamieslauma kiusana
Tulokset: Suomesta ei viedä juuri mitään maailmalle. Jos jollain oli hieno idea, niin se luultavasti murskattiin viranomaisten toimesta.
2. Yrittäjä haluaa koodata mobiilipelejä.
– ei juurikaan byrokratiaa
– viranomaisia "ei kiinnosta"
– työntekijät piut paut välittävät ay-liikkestä ja sopimuksista. Niitä ei kukaan lue.
Tulokset: Kaksi maailman Top-10 pelifirmaa. Supercell ja Rovio. Miljardeja Suomelle tuloja.
Miten nämä toimialat eroavat toisistaan? Elintarvikeala on vanha ja sinne ovat virkamiehet ehtineet vuosien saatossa keksiä valtavan määrän määräyksiä, lomakkeita, valvontaa ja vaikka mitä. Ay-liike on ehtinyt neuvottelemaan monta kierrosta työehtosopimuskia.
Mobiilipeliala taas on niin nuori, että kukaan ei ole vielä ehtinyt pilata sitä. Jotain hyvääkin on virkamiesten hitaudessa.
Entä työntekijät? Mobiilipelifirmat maksavat parempia palkkoja ja tarjoavat viihtyisämmän työympäristön.
Suomi saataisin ehkä taas kukoistamaan jos puramme sääntö- ja sopimusviidakkoa.
Eiköhän ICT alan TES
koske dynaamisintakin mobiilipelifirmaa. Luulisin, että tässä tulee sitten hiljainen sopimus/maalaisjärki kuvaan mukaan. Jos pieni firma tuo pari miljoonaa euroa päivässä nettoa suomeen niin kukaan ei haasta vaikka löytäisikin pienen TES rikkomuksen esim. jos ei työntekijän varallaolosta makseta TESsin mukaisia korvauksia tai ei ylläpidetä asianmukaisia työvuorolistoja tms.
Voimme hyvästellä menestystarinat sitten kun ay-liikkeen tappava
Luojan kiitos, että mobiilipelifirmat eivät edes tiedä mikä TES on, eivätkä välitä siitä.
Nuo sopimukset tappaisivat sen jonkin, jolla nuo loistavat pelit on luotu.
Voimme hyvästellä menestystarinat sitten kun ay-liikkeen tappava syleily yltää mobiilipelifirmoihin.
Toivottavsti näin ei käy vaan päinvastoin, eli muut toimialat vapautetaan tuosta kuoleman syleilystä.
35 000 henkilöä
Kaupungillinen ihmisiä tekee työtä tessin ym. parissa. Noin 35000 henkilöä.
Kysymys: Mikäli työnantaja ei kuulu mihinkään työnantajaliittoon – onko yleissitovuus silloinkin pakkopullaa.
eiks se just sitä
tarkoita: yleissitova sitoo kaikkia alalla toimivia.
Yleissitovuus koskee kaikkia alan yrityksiä
Otsikko vastaa suoraan vierailijan kysymykseen.
Saman keskustelun toisessa kommentissa sanotaan "Eiköhän ICT alan TES … koske dynaamisintakin mobiilipelifirmaa" ja niin se on, kyllä koskee.
Pienessä yrityksessä kukaan työntekijöistä ei välttämättä ole järjestäytynyt tai lähde ajamaan TESin noudattamista, yrityksessä eletään omassa kuplassa.
Kun yritys kasvaa, ulkopuoliset tahot kiinnostuvat enemmän, saattaa tulla YT-neuvotteluja (muutenkin kuin lomautusten tai irtisanomisten vuoksi, jos edes YT-lakia noudatetaan) ja silloin työntekijöiden edustajaksi saatetaan valita joku pilkuista enemmän kiinnostunut, työsuojelutarkastus (jossa tarkistetaan yleissitovan TES:n noudattaminen) saattaa osua kohdalle rutiiniluonteisesti sattumalta tai jonkun ilmiannosta (ks. http://www.tyosuojelu.fi/fi/tyosuhdeasiat) tms. Väitän että yrityksen on hyvin vaikea kasvaa satojen työntekijöiden kokoiseksi yleissitovaa TESiä noudattamatta alalla, jolla tuollainen TES on.
Ja sitten voi käydä niinkin että vaikka alalla ei olekaan ollut yleissitovaa TESiä niin yht'äkkiä sellainen onkin. Esim. tuo ICT-alan yleissitova TES syntyi aiemmin villille alalle vuonna 2003 erään pörssiyhtiön ja ammattiyhditysliikkeen välisen työoikeusprosessin tuloksena. Jälkikäteen olen kuullut väitteitä ettei tämä TES edes olisi täyttänyt yleissitovuuden vaatimuksia (ks. https://fi.wikibooks.org/wiki/Ty%C3%B6oikeus/Ty%C3%B6oikeus_ja_yhteiskunta)
Onko se vaikeaa?
Vaikeaa on jos ei ole varaa maksaa palkkaa. Vaikeaa on myös jos riitaantuu työntekijöiden kanssa. Jos työllistäminen olisi hankalaa, meille ei syntyisi mikroyrityksiä. Niitä tuntuu syntyvän entistä enemmän.
https://www.tem.fi/ajankohtaista/uutiset/uutisarkisto/uutiset_2014/yrityskatsaus_2014_mikroyritysten_merkitys_vahvistunut.116170.news
Ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaaminen on vaikeaa. Tulot täytyy tuplaantua ja tulee uutta vastuuta. Tämä ei johdu byrokratiasta vaan siitä, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tarkoittaa 100% kasvua. Olen minäkin ollut yrittäjä.