Työnteko laskee kovaa vauhtia; erityisen laiskoja ovat julkisen sektorin työntekijät

Yhteiskunta

Suomi on progressiivisilla verosanktioilla suitsinut yksilötason liiallista työntekoa ja työtuntien määrä on saatu laskemaan keskimäärin 1550 tuntiin vuodessa. Erityisen vähän työtä tekevät julkisen sektorin työntekijät ja työnteko vähenee kovaa vauhtia edelleen. 

Etla-tutkimus ”Työllisyyden ja tehtyjen työtuntien kehityksestä” (Etla Erikoisartikkeli 7) tarkastelee työllisyyden ja työtuntien kehitystä Tilastokeskuksen tietojen perusteella. Tutkija, KTT Sakari Lähdemäki mukaan Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden ovat vähentyneet – ja vähenevät edelleen myös tulevaisuudessa, kun osa-aikatyö yleistyy.

Osa-aikatyö lisääntyy erityisesti palvelualoilla

-Tehdyt työtunnit työntekijää kohden ovat laskeneet melko tasaisesti viime vuosina. Laskun taustalla vaikuttavat muun muassa palveluvaltaistuminen ja osa-aikaisuuden kasvu. Merkille pantavaa on, että osa-aikatyö on kasvanut myös julkisvaltaisilla aloilla, kuten julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, Lähdemäki toteaa.

Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 noin 30 prosenttia samalla kun kokoaikaisten työntekijöiden osuus on noussut vain nelisen prosenttia. Näin myös osa-aikaisten osuus kaikista työllisistä on kasvanut.

Kolmen viime vuoden aikana osa-aikaisten työntekijöiden osuus on noussut myös uuteen ennätykseen, yli 19 prosenttiin. Viime vuonna yhteensä lähes puoli miljoonaa henkilöä työskenteli osa-aikaisesti. Kaikista naispuolisista työllisistä osa-aikaisia oli 24 prosenttia kun vastaava luku miehillä oli 14 prosenttia. Naisten osuus kaikista osa-aikaisista on näin selvästi miehiä suurempi, 63 prosenttia.

Osa-aikaisten työntekijöiden kasvu Suomen työmarkkinoilla on laaja-alaista, sillä osa-aikaisuus on kasvanut lähes joka toimialalla. Palvelualoilla kasvu on ollut kuitenkin selvästi jalostusta nopeampaa. Viime vuonna osa-aikaiset jakautuivat pääsääntöisesti palveluihin ja kaupan aloille, mutta huomattava osuus osa-aikaisia työskentelee myös julkisvaltaisilla aloilla, erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Yksityisellä puolella ollaan ahkerampia

Yksityisellä sektorilla tehdään tilastojen mukaan huomattavasti enemmän työtunteja työntekijää kohden kuin julkisella puolella. Ilmiötä selittää osin erilainen toimialarakenne, sanoo Etlan tutkija Sakari Lähdemäki.

-Työpaikkarakenteemme saattaakin olla muuttumassa julkispainotteisemmaksi. Jos julkisen sektorin työpaikkojen määrä jatkossa kasvaa suhteessa yksityisiin työpaikkoihin, laskee samalla koko talouden tehtyjen työtuntien määrä tekijää kohden. Tehdyt työtunnit per työntekijä siis kaiken kaikkiaan oletettavasti vähenevät edelleen, sanoo Lähdemäki.

Etlan Lähdemäki huomauttaakin, että julkisen sektorin työn kysyntä saattaa jatkossa myös heikentää työn tarjontaa yksityisellä sektorilla, jos työn tarjonta on niukkaa tulevaisuudessakin. Suomen väestörakenteen takia terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntä kasvaa jatkossa, joten julkisen sektorin työmarkkinakehitys jatkuu suhdanteista riippumatta hyvänä. Samaan aikaan osa-aikaisten työntekijöiden osuus työllisistä jatkaa kasvuaan.

One thought on “Työnteko laskee kovaa vauhtia; erityisen laiskoja ovat julkisen sektorin työntekijät”

  1. Jahas. Miksi ihmeessä pitäisi tehdä enemmän töitä? 8 per päivä on ainakin asiantuntijatöissä vähän turhan pitkä. Viimeiset 2 h menee aivosumussa.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Magnificent 7: Capex, sitoumukset, tilauskanta ja vapaa kassavirta

Tein seurannan, joka päivittyy automaattisesti kerran viikossa maanantaisin.

https://mag-seven-money-map.lovable.app/

Mag7-yhtiöiden investointeja pidetään suurina. Osalla näin onkin, mutta ei kaikilla. Applen ja NVidia eivät tarvitse suuria CAPEX-investointeja.

Apple ja

Yhteiskunta

Maahanmuuttaneet lapset hyötyvät jos pääsevät oppimaan suomea yhdessä muiden lasten kanssa

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen oppiminen tulee siirtää yhteisiin opetusryhmiin muiden lasten kanssa, esittää ekonomisti Sanna Kurronen EVAlle laatimassaan analyysissä. Maahanmuuttajien tulee päästä yhteiseen toimintaan ja

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.

Yhteiskunta

Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat kasvussa, suunta on hyvä

Suomalainen yhteiskunta on tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan rakenteellisesti tervehtymässä. Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat lisääntyneet. Työllisten määrän lissääntyminen osoittaa tämän selkeästi.

Yhä useampi hakee