Työttömyysturvamme rasittaa työssäkäyviä ehkä eniten maailmassa

Suomessa on pohjoismaiden parhaimpiin kuuluva työttömyysturva työntekijää kohden ja työttömyysturvan kokonaiskulut ovat suuret.

Kulut rasittavat työttömyysturvan todellista maksajaa, työssä käyvää työntekijää, yli kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa ja kulut ovat kasvussa. Suurempi rasitus työntekijöille aiheutuu kahdesta asiasta, lähes kaksi kertaa Ruotsia kalliimmasta työttömyysturvasta työntekijää kohden ja toisaalta myös suuremmasta työttömyydestä. Tiedot  käyvät  ilmi  Palkansaajien  tutkimuslaitoksen  tutkija  Matti  Karin tekemästä  katsauksesta työttömyysturvaetuuksien vaikutusta työmarkkinakäyttäytymiseen.

Ansiosidonnaiset päivärahat ovat suurien kulujen syy

Suurin syy kulutasoon ovat ansiosidonnaiset päivärahat, jotka muodostavat lähes 2/3 työttömyysturvan kuluista.

Työttömyydestä  poistumisen  todennäköisyys nousee  silloin,  kun  ansiosidonnainen etuuskausi  päättyy  tai  on päättymäisillään.  Empiirisessä  tutkimuskirjallisuudessa  
havaitaan tällöin tyypillisesti piikki työttömyydestä poistumisessa. Osa tästä johtuu siirtymisistä työvoiman ulkopuolelle.

Työttömyysturvan  tason  ja  keston  vaikutus  työllistymiseen  riippuu suhdannetilanteesta.  Tutkimuskirjallisuuden  mukaan  vaikutus  on  pienempi  silloin, kun työpaikkoja  ei ole  tarjolla. Ansiosidonnaisen keston leikkauksen myönteiset vaikutukset ovat siis pienimmillään laman aikana.

Työttömyys aiheuttaa merkittävän rasitteen koko yhteiskunnalle

Työttömyys aiheuttaa työttömyyden ja työttömien tukemiseen käytettyinä suorina maksuina lähes 2,5%/BKT rasituksen Suomen yhteiskunnalle ja työtätekevällä kansanosalle. Kerrannaisvaikutukset ovat huikean paljon suuremmat.

Suurin osa kuluista kerätään veroina

Tutkimuksessa  vertailtiin  myös tapaa jolla työttömyyden  kustannukset kerätään Suomessa,  Ruotsissa,  Tanskassa  ja  Saksassa.  

Vertailussa  otettiin  huomioon  työttömyysturvamenot,  verojen ja sosiaaliturvamaksujen menetykset sekä työt
tömien  tulonmenetykset.  Julkinen  sektori  (verotuloilla kerätty osa) vastasi  Suomessa  63  prosentista  työttömyyden   kokonaiskustannuksista.  27  prosenttia  kustannuksista  kohdentui  näykyvästi palkansaajille ja 10 prosenttia  työnantajille (työnantajan sosiaaliturvamaksut, jotka pidätetään palkasta jo ennen bruttopalkan määräämistä).

 

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com