Lähitapiola pitää yrityslainat ylipainossa ja osakkeet alipainossa

Maailmantalous kasvaa tänä vuonna ennusteiden mukaan hieman yli 3 prosenttia, mikä on samaa luokkaa kuin viime vuonna. Teollisuusmaissa kasvu jatkuu vakaana, mutta aiempaa hitaampana. Tällainen riskiä karttava toimintaympäristö suosii yrityslainasijoittajaa, sanoo ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta.

Vanhojen teollisuusmaiden alle 2 prosentin kasvuvauhti tänä vuonna ei Vesalan mukaan riitä käynnistämään investointeja siinä määrin kuin on odotettu. Suomen taloudesta sen sijaan kuuluu positiivisempia uutisia. ”Suomessa voidaan puhua kasvun käynnistymisestä tänä vuonna. Vaikka kasvu on edelleen hidasta, pääsemme tänä vuonna enemmän plussan puolelle, mitä viime vuonna”, Vesala sanoo. LähiTapiola julkaisee tarkemmat kasvuennusteet suhdannekatsauksessaan 10.6.2016.

Kehittyvien talouksien näkymät ovat myös Vesalan mukaan paremmat kuin viime vuosina.
”Kiinan kasvun hidastuminen on hallinnassa ja Venäjän ja Brasilian näkymät ovat myös parantuneet viime vuodesta.”

Sijoitusympäristö säilyy Vesalan mukaan sellaisena, missä yritykset ovat edelleen varovaisia  tekemään kasvuinvestointeja ja pitävät huolta kustannuskilpailukyvystään. ”Tällainen riskiä karttava toimintaympäristö suosii yrityslainasijoittajia, koska osakesijoittajat haluaisivat jo nähdä liikevaihtojen kasvua. Myös LähiTapiolan sijoitusstrategiassa yrityslainat ovat ylipainossa ja osakkeet vastaavasti alipainossa.”

Sijoittaja, seuraa kehittyviä markkinoita ja hajauta

Vesala kehottaa sijoittajia seuraamaan kehittyviä markkinoita. ”Jos todella on niin, että kehittyvillä markkinoilla pahin on jo takanapäin, niin näiden maiden omaisuuserät voivat olla hyvin kiinnostavia.  Markkinahinnoittelu on kehittyvillä markkinoilla edullisempi kuin teollisuusmaissa, koska näillä markkinoilla on hyvin vaikeita vuosia takana. ”

Sijoitusmarkkinoiden liikkeisiin vaikuttaa myös politiikka, kuten Britannian euroäänestys, Kreikan velkaneuvottelut ja Yhdysvaltain presidentinvaalit. Näiden tilanteiden kärjistyminen aiheuttaa myös sijoitusmarkkinoille hermostuneisuutta. Timo Vesalan mukaan sijoittajan tärkein tehtävä on kuitenkin huolehtia sijoitussalkkunsa riittävästä hajauttamisesta ja pyrkiä välttämään voimakasta reagointia yksittäisiin uutisiin omassa sijoitussalkussaan.

Ekonomisti Timo Vesala, korkosijoituspäällikkö Peter Castrén, osakesalkunhoitaja Heikki Urpelainen  ja kiinteistöpääomarahastojen salkunhoitaja Vesa Viita kertoivat oman näkemyksensä sijoitusmarkkinoiden ja talouden ajankohtaisista aiheista 18.5.2016 pidetyssä LähiTapiolan sijoituswebinaarissa. Webinaarin pääset katselemaan tästä.

Kehittyvien markkinoiden korkosijoituksista ja high yield –sijoituksista 5-6 % tuottoa

Korkosijoituspäällikkö Peter Castrénin mukaan nollakorkoympäristö jatkuu Euroopassa vielä pitkään. Hänen mukaansa ainakin lyhyet korot säilyvät hyvin alhaisilla tasoilla vähintäänkin vuoden tai kahden vuoden ajanjaksolla. Pitkissä koroissa voi tapahtua heiluntaa, mutta luultavasti myös ne säilyvät alhaalla Euroopassa.

Vaikka korot ovat alhaalla, Castrénin mukaan korkosijoitukset puolustavat paikkaansa sijoitussalkuissa.

”Korkosijoituksilla on sijoitussalkkua tasapainottava ja hajauttava rooli. Yrityslainoista on mahdollista saada tällä hetkellä noin 1-1,5 prosentin tuottoa. Huomattavasti korkeampaa, noin 5-6 prosentin tuottoa on mahdollista saada riskipitoisemmista sijoituskohteista kehittyviltä markkinoilta ja high yield –sijoituksista. Tilisijoituksista ei sen sijaan saa tuottoa. ”

Osakkeet halpoja suhteessa korkotuottoihin

Osakesalkunhoitaja Heikki Urpelaisen mukaan osakkeiden osakkeiden arvostus on kohtuullinen suhteessa historiaan ja tuloksiin. Lisäksi osakkeet ovat halpoja suhteessa korkotuottoihin.

”Osakesijoittajien lohtuna ovat kuitenkin yritysten hyvät osingot, jotka pysyvät hyvillä tasoilla vielä tulevinakin vuosina Euroopassa. Eurooppalaisten yritysten tuloskasvu on tänä vuonna pakkasella. Tästä huolimatta yritykset pärjäävät hyvin ja pystyvät jakamaan kohtuullisia osinkoja, koska ovat sopeutuneet tällaiseen heikon talouskasvun ja kysynnän ympäristöön.”

 

Related Posts