USA dataa toisin

 

Suomessa ja Euroopassa ylipäätäänkatsotaan halveksien Amerikka sekä pidetään heitä moukkina. Meidän puolueellinen YLE on jo pitkään kertonut tomerasti kuin USA ei ole osallistunut Kioton sopimukseen. Ei ole osallistunut, mutta vuonna 2012 heidän hiilidioksidipäästöt vähenivät 4% ja ne ovat vähentyneet vuodesta 2007 jo 12%. Vuoden 2009 puolesta välistä heidän kansantuotteensa on kuitenkin kasvanut joka vuosineljännestä. "Takapajuinen" Amerikka on rikkonut hiilidioksidipäästöjen ja kansantuotteen kasvun yhteyden. Itse asiassa USA on yksi ainoita teollisuusmaita jotka tulevat toteuttamaan Kioton tavoitteen, vaikka eivät kuulu siihen. Jos USA olisi yhtä takapajuinen maa kuin Eurooppa he eivät olisi tehneet Liittovaltiota ja söisivät jossain hienoissa ravintoloissa sammakonreisiä sekä pitäisivät kiinalaisia moukkina sekä pohtisivat voisiko ottaa siirtolaisia.

Toinen, pääosin YLEn toimittajien värittyneen maailmankuvan tuotos, on USAn suuri epätasa-arvo ja rikkaiden maksamat pienet verot. Parhaiten veroja maksanut prosentti USA:ssa maksoi 37% kaikista veroista ja huonoin 95% maksoi 41% veroista. Prosentti maksoi melkein yhtä paljon veroja kuin 95%. Ne jotka maksavat USAssa veroja maksavat niitä varsin paljon. 

Related Posts

Sijoittaminen

Magnificent 7: Capex, sitoumukset, tilauskanta ja vapaa kassavirta

Tein seurannan, joka päivittyy automaattisesti kerran viikossa maanantaisin.

https://mag-seven-money-map.lovable.app/

Mag7-yhtiöiden investointeja pidetään suurina. Osalla näin onkin, mutta ei kaikilla. Applen ja NVidia eivät tarvitse suuria CAPEX-investointeja.

Apple ja

Yhteiskunta

Maahanmuuttaneet lapset hyötyvät jos pääsevät oppimaan suomea yhdessä muiden lasten kanssa

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen oppiminen tulee siirtää yhteisiin opetusryhmiin muiden lasten kanssa, esittää ekonomisti Sanna Kurronen EVAlle laatimassaan analyysissä. Maahanmuuttajien tulee päästä yhteiseen toimintaan ja

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.